Puolivaloilla

Päänsärkyä johon Pamol ei pure, sekä minikaktus kurkussa.

Lämpöä oli aamulla, mutta kävin kuitenkin viitisen tuntia töissä tekemässä tärkeämmät työtehtävät. Sitten totesin että ei enään pysty, pakko päästä huilimaan. Onneksi tein tämän päätöksen, meinasi nimittäin taju lähtee kun kävelin rappusia täällä kotipäässä (hissiremppa meneillään - urgh). 

Eipä siinä muuta kuin kaiteesta kiinni ja kyykkyyn. 

Kuulostaa 'vakavalta', mutta minulla on muutenkin alhainen verenpaine mikä ihan terveenäkin voi saada huippausefektiä aikaiseksi ja useastikin jos nousen liian nopeasti vaikka kyykystä niin silmissä mustenee vähäksi aikaa. Näkyy sellaisia ihania pieniä tähtiä :) olen oppinut eläämään sen kanssa ja ei se yleensä menoa haittaa. Aamusyke voi olla alle 40 ja paineet alle sata molemmat. Kipeänä tämän asian huonot puolet korostuu...

Taas rupesin höpöttelemään... Ajattelin siis vähän pohjustaa tulevaa komenttia, joka on:

Tänään jää maanantai osa väliin!

Harmittaa itseänikin että viimeisen osan kohdalla tämä täydellinen maanantaiputki katkeaa, mutta nyt ei aivot vaan kertakaikkiaan saa aikaiseksi mitään järkevää. Pahoittelut. Mutta uskon että pystytte elämään tämän kanssa ;) sitten ensi viikolla!

Kurkkupastilleja ei ole karkottamaan minikaktusta, mutta eikö jätski toimi ihan samalla tavalla?

Nyt sohva kutsuu, menenpä lappaamaan jädeä naamaan, namnam. Toivotaan että olisi parempi olo huomenna!


-Matilda

Erilaisuus on rikkautta

Olimme alkuviikosta suunnitelleet että pikkumiehen famo tulee tontille tänään pitämään pojalle seuraa jotta minä pääsen likaamaan käsini. Eilen kuitenkin soitettiin päiväkodista että poika huutaa hysteerisesti ja oli kuulemma lämpöä myös. Sanoin heti Markolle että viikonlopun suunnitelmat menevät uusiksi, ei pikku sairastelijaa voi raahata mukaan tontille. Tänään kun heräsimme joku oli kuitenkin vaihtanut sen pienen rassukan pirtsakkaan poikaan! Joten eihän siinä ollut muuta kuin kamat kasaan, poika kainaloon ja koirat autoon.

- Pikkumiehellä varmaan hampaita puskemassa läpi. Meidän poika ei ole ikinä kauheasti kuolannut, mutta nyt parin päivän ajan alaleukaa on välillä pitänyt käydä pyyhkäisemässä. Olen myös ymmärtänyt että vuotava nenä ja hieman lämpöä voidaan myös yhdistää hampaiden puhkeamiseen?

Yritin katsoa suuhun sormeani menettämättä ja mielestäni siellä oli kolme valkoista haamuviivaa... mutta se jää nähtäväksi jos nykyiset 7 nököä saa seuraa lähipäivinä.


Famo tuli tontille ja he leikkivät tonttileluarsenaalilla, kävivät poimimassa kanttarelleja, söivät mustikoita ja paimensivat koiria.

Minä, Äitini, Marko ja Pate touhusimme talon parissa.

Minä muurailin saunan seinää äidin kanssa - ja kyllä, siinä pitää olla nuo aukot. Niin huono muurari en kuitenkaan ollut. Tuohon "T-aukkon" tulee lasiseinät ja -ovi.


Pojat olivat meidän yläpuolella häärämässä ilmastointiputkien kanssa.

Paras ja ihanin Pate!

Pate oivailsi miten ilmastointiputkia käytetään (muistuttakaa, että emme pyydä häntä uudestaan ilmastointiputkien asentamiseen).

Muistatteko kun tässä postauksessa intoilin meidän takasta? Se on nyt pintarappausta vaille! Takka viimeistellään juuri ennen lattioiden laittamista - mutta tämän näköinen se on nyt:

-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.

Tämän päivä jälkeen tulin miettineeksi, että on pikkumiehen famo ja mommo vaan niin erilaisia. 

Famo osaa loihita kankaasta ja langasta vaikka mitä, kun taas mommo ei tiedä miten pitää neulasta kiinni pistämättä itseään. Sen sijaan jos annat mommolle vasaran, naulaa ja jotakin mihin hakata niitä nauloja, niin hän osaa taiteilla kaikkea maan ja taivaan välillä!

Jos pikkumies lähtee metsäretkelle famon kanssa hän saa oppia mitä sieniä kannattaa poimia ja mitä marjoja voi syödä. Mommon kanssa opetellaan puissa kiipeilyä ja miten voi turvallisesti hyppiä kiviltä alas. Famon metsäretki loppuu ruokapöytään missä syödään pomittujen sienien kanttarellisoossia, kun taas mommon metsäretki todennäköisesti loppuisi sammalpainiin ja juoksukilpailuun kotiovelle.

Miten ihanaa onkaan että lapsemme saa kokea nämä molemmat puolet.

Olen kiitollinen että pikkumiehellä on näin mahtavat isovanhemmat kuin hänellä on <3

Kiteyttäen: Erilaisuus on rikkautta!


-Matilda

Mitä teen työkseni? / Mitt arbete

Minulla on vakituinen työpaikka Liikkuvassa koulussa. Mutta äitiyslomalta palattuani hyppäsin mukaan päiväkoti maailmaan, Leikkien liikkumaan hankeeseen.

Liikkuva koulu sekä Leikkien liikkumaan voidaan oikeastaan laittaa saman otsikon alle. Vaikka Liikkuva koulu sijoittuu koulumaailmaan ja Leikkien liikkumaan on päiväkoti ikäisille, niin molempien tavoite on sama, nimittäin lisätä lasten ja nuorten aktiivisuutta.

Passiivisuuden vähentäminen / pysäyttää pienten lasten urautuminen liikumattomuuteen, muuttaa toimintakulttuuria liikunamyönteiseksi, ympäristön muokkaamista liikuntaan innostavaksi, arkiaktiivisuuden nostaminen, ympäristön ja luonnon hyödyntäminen arkiliikunassa sekä saada koko työyhteisö innostuneesti mukaan kehittämään oman toimintapisteen liikuntatottumuksia ja kulttuuria.

Niin... eli miitä siis teen? No:

- Suunnittelen ja vedän koulutuksia sekä työpajoja

- Järjestän seminaareja ja tapahtumia

- Pidän liikuntapisteitä muiden tapahtumissa

- Ohjaan liikunallista toimintaa niin henkilökunnalle kuin myös lapsille

- Pidän luentoja 

- Muokkaan oppimisympäristöjä

(teen lattiateippauksia, asfalttimaalauksia, vien liikuntavälineitä toimipisteille jne.)

- Tuen päiväkoteja heidän haluamallaan tavalla

- Seurojen yhteyshenkilö päiväkotimaailmaan

- Ylläpidän Leikkien Liikkumaan blogia 

- Tarvittaessa toimin uinninopettajana 

- Tiivis yhteistyö Liikkuvan koulun kanssa 

- Ja muuta mitä nyt sattuu tulemaan eteen :)

Voin kertoa, että tylsää ei tule hetkeksikkään! Jokainen päivä on erilainen ja pystyn yleensä kokoamaan työpäivän rakenteen itse. 

Muutama kuva seminaarista jonka suunnittelin ja pidin päiväkoti henkilökunnalle.

Kahvin hinta löytyi oman kahvilippunsa kääntöpuolella. 

Esim. 10 kyykkyä, 10 alakoukkua, 10 seinäpunnerusta jne. - enhän minä nyt herrajestas tarjoa aivan ilmaisia kahveja ;)

Luento - ilmeestä päättellen jotakin tärkeätä juuri sanomassa jollekkin...

Tyhjän salin tujottamista...?

Olen varmistanut mitä kaikkea saan työni puolesta jakaa täällä henkilökohtaisessa blogissa. Joten varmasti saatte nähdä aina välillä mitä käytännössä oikein teen!

-Matilda


Jag har fastanställning i Skolan i rörelse, men efter mammaledigheten har jag jobbat med "Leikkien liikkumaan" projektet. Båda har samma ändamål, att öka på barnens och ungdomarnas aktivitetsnivå.

Vad betyder dethär i praktiken. Jag gör bla. följande saker:

- Planerar, ordnar och drar skolningar, seminaarien, evenemangs osv.
- Drar idrottspunkter på andras evenemang
- Drar rörligt(?) program åt både personal och barn
- Håller föreläsningar
- Förbättrar inlärningsmiljön (golvtejpning, asfaltmålningar, idrottsredskap osv)
- Stödjar daghemmen enligt deras behov och önskemål
- Uppdaterar Leikkien liikkumaan bloggen (med min urhärliga finska)
- Vid behov fungerar jag som simlärare
- Annat som råkar komma imot på dessa kontorgångar :)

Kan berätta åt er att ingen dag ser lika ut. Omväxlande intressant arbete. Jag får oftast själv bygga upp mina dagar så det är ett stort plus. Som jag sa i tidigare inlägg, så jag gillar faktist mitt arbete väldigt mycket!

Kollade upp vad jag får dela med mej på vår personliga blogg, så det kommer säkert i framtiden komma lite bilder på hur min arbetsdag kan se ut.

-Matilda

Hanko Pride 2016

Hei vaan,

niin kuin otsikko antaa ymmärtää, olin viime viikonlopun Hangossa viettämässä ensimmäistä kertaa järjestettyä Hanko Pridea. Viikonloppu oli varmasti parhain koko kesänä, ainakin menee suoraan top kolmoseen. Sää suosi ja viikonloppu oli järjestetty täyteen mukavaa ohjelmaa.

Vaikken itse vähemmistöön kuulukaan, niin pride ja tasa-arvo on minulle sydämen asia. Minusta on ihan järjetöntä, että vielä vuonna 2016 väännetään siitä, onko kaikkien rakkaus hyväksyttävää. Heteroparit voivat mennä keskenään naimisiin tuntematta toisiaan kameroiden kuvatessa (viittaan tässä Ensitreffit alttarilla - konseptiin) mutta samaa sukupuolta olevat parit saavat rekisteröidyn parisuhteen. Anteeksi nyt vaan, koirat rekisteröidään ja sirutetaan, ihmisiä ei. No, onneksi tähän sanahirviöön saadaan muutos. Ja tämäkin on kiitosta kaikille niille, jotka päivittäin tekevät töitä tämän asian eteen <3

Nyt lipsahdin vähän muille raiteille, mutta sainpa tuonkin asian sanottua. Takaisin viikonloppuun.

Perjantaina lähdin aikaisemmin töistä ja auto suunnattiin kohti Hankoa. Perillä oli tarkoitus "ihan vaan äkkiä" kokeilla hiusliitua hiuksiin, jotta saisin aikaiseksi My Little Pony - tukan. Tää proggis ei mennyt putkeen sitteen millään tavalla.

Perjantaina lähdettiin sitten moikkaamaan kavereita jotka oli vuokrannut asunnon Hangon keskustasta. Istuttiin siinä iltaa ja parannettiin maailmaa kunnes mentiin Casinolle joraamaan. Yösaunomisen kautta nukkumaan pari tuntia ja lauantai voitiin potkasta käyntiin.

Lauantaina oli ohjelmassa kulkue ja rantabileet Plagenilla. Mentiin aamusta ensin Casinon puistoon nauttimaan auringosta, Tanjalla kun oli mukana ilmasohva joten ei tarvitsisi edes nurtsilla istua. No, unelmaksi jäi. Sen ilmasohvan täyttäminen on huomattavasti vaikeampaa kuin mitä mainokset antavat ymmärtää :) Sen kanssa juostiin pitkin poikin kyliä mutta ei hommasta tullut mitään. 

Näin hyvin siinä kävi taisteluista huolematta :)

Kun kulkue ohitti Casinon liityttiin seuraan ja mentiin rantabileisiin. Sää oli tosiaan kuin morsian ja lämmin oli. Lavalle nousi muun muassa Hangon kaupunginjohtaja joka julisti kuinka Hanko haluaa olla tasa-arvon ja rakkauden kaupunki. Sai aikaan raikuvat aploodit :) Lavalle nousi myös tanssijat vetämään koko pridekansalle tanssitunnin. Oli myös paras asu-kisa ja toinen toistaan upeampi praideilija sinne nousi, fiilis oli aivan katossa. Sitten läväytettiin vaahdot rannalle ja vaahtobileet sai alkaa. 

Illalla mentiin HSF:än kattoterassille jossa upealla Miss Divetillä oli keikka myöhemmin. Meillä tuli ystävän kanssa tässä välissä nälkä ja lähdettiin hakemaan snägäriä joka olisi auki. Snägäriä ei löydetty, mutta päädyttiin Stefan's steakhouseen sisäfilepivhille, ei yhtään huono vaihtoehto sekään ;) Divetin keikan jälkeen alkoi jo väsyttämään sen verran, että heitin pyyhkeen kehään ja nukkumaan.

Sunnuntaina oli Kalkkunan Drag-Bingon vuoro Plagenilla taas. Tällöin itse ihan vesilinjalla mutta fiilis oli niin hyvä, ettei siinä itse mitään virkistävää tarvinnutkaan. Kalkkuna on niin mahtava bingoemäntä että nauraa sai kippurassa.

Pitkä teksi tässä tuli mutta oli tosiaan niin huikea viikonloppu ettei tätä halua typistää muutamaan riviin. Kiitos kaikille osallisille jotka teitte mun viikonlopusta huikean! <3 Ja pahoittelut kaikista kirjoitusvirheistä, en jaksa lukaista tekstiä läpi ja korjata.... 

- Emilia

9. Elementtitalo, pre-cat vai pitkästä tavarasta

Pystytysajat:

Elementtitalo 1-3 päivää.

Pre-cat talo 5-6 viikkoa.

(Hirsitalo 8-12 viikkoa)

Pitkästä tavarasta = ?


Paljon tietenkin riippuu tekijästä, tai tekijöistä. Sää ja muutenkin olosuhteet vaikuttavat paljon sen lisäksi. 

-.-.-.-.-.-.-.-.-.-

Edullisin vaihtoehto on tietysti että rakentaa itse puutavarasta (eli pitkästä tavarasta), mutta on samalla myös työläin. Puhumattakaan pystytysajasta, on varmasti pidempi kuin pre-catissa.

Pre-cat on välimuoto edellä mainitusta ja elementtitalosta. Pre-cat paketissa puutavara on valmiiksi sahattu ja käsitelty. Kaikki tarvittavat tarvikkeet (nauloista asti) on lueteltuna ja jokaiselle on merkitty oma paikka. Kuin palapeliä kasaisi... melkein.

Elementtitalo tulee nimensä mukaisesti, eli elementteinä. Yksi talon seinä on oma kompleksinsa joka nosturilla sitten laitetaan omalle paikalleen. Ehdottomasti nopein pystytysvaihtoehto.


-.-.-.-.-.-.-.-.-.-


Valmistalopaketeissa on yleensä mukana talon kuvat ja suunnitelmat. Jos rakentaa pitkästä niin jos ei itse ole piirtänyt taloa, on varmaan joutunut palkkaamaan arkkitehdin joka tekee kaikki kyseiset suunnitelmat. Tämän päälle sitten tulee ne muut suunnitelmat mitä jo käsittelin toisessa osassa. Joten jos pitkästä tavarasta tekee, tulee vielä yksi lisä osa-alue mukaan kokonaisuuteen.


Elementtitalo tulee elementteinä, mikä nopeuttaa pystytystä, mutta olen useampaan otteeseen kuullut että tämä on tuottanut rakentajalle myös pienen pulman. Hankintasopimusta tehdessä ei aina käydä läpi kaikkia pieniä printtejä, vaan se jää tilaajan harteille. Yki näistä suullisesti käsittelemättömistä asioista voi olla elementtien vastaanotto/varastointi.
Mikäli taloa ei ruveta kasamaan suoraan rekasta, niin näille elementeille pitää löytyä varastointipaikka ja se on rakentajan vastuulla. Tai no, varastointipaikka on ehkä hieman harhaanjoohtava, mutta jokin paikka missä ne voivat olla kunnes pystytys alkaa (vaikka olisikin jo seuraavana pävänä).
Varsinkin 'tiheissä' kaupunkialueilla tontit ei välttämättä ole kovin suuria. Elementtejä ei voi, tai siis kannata, laittaa makaamaan maahan, ja juuri ne kaksi tarvittavaa puuta ei välttämättä ole juuri siinä missä pitää olla jotta niiltä saa tarvittavan tuen. Miten tällaiseen tilanteen varautuu? Vai onko mahdollist sopia talofirman kanssa tämän välttämiseksi jokin muu järjestely? (kannattaa kysyä sopimusta tehdessä mikä heidän käytäntö on).

-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-


Aluksimme mietimme myös hirsitaloa, mutta päädyimme kuitenkin ottamaan pre-catin. Hirsitaloissa on oma tunnelmansa, ja hirsitalomalleja on kyllä niin mahtavan näköisiä! Jopa mahtipontisen näköisä järkevällä hinta-tasolla.

Tosin kun vertailee hirsitalomalleja ja -firmoja, pitää aina muistaa katsoa hirren laatu ja paksuus. Näitä on paljon erilaisia. Jotta päästään lakisääteiseen energiatehokkuuteen hirren pitää vähintään olla 28cm paksu. Ympärivuotisessa käytössä olevassa talossa, mökeillä on omat säädökset.

Jos hirsi on 24cm se vaatii sisäpuolelle lisäeristyksen. Mitä paksumpi hirsi sen parempi tottakai, mutta myös hinta nousee huomattavasti. Ulkonäöllisesti tietenkin myös kannattaa ajatella tuon hirrenpaksuuden kanssa. Mikäli ottaa tarpeeksi paksun hirren sisäpinta voi jääd hirreksi, muuten vaihtoehtona on sisutuspaneeli tai kipsilevy.

Meinasin jatkaa kirjoittelua mutta ajattelin nyt kuitenkin pitää tämän hieman lyhyempänä :)

-Matilda

-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-

Lapsi koirapuistossa / Barn i hundpark

Eilisessä postauksessa kerroin olleeni lapseni kanssa koirapuistossa. Monet ovat tätä vastaan ja pakko myöntää että niin olen minäkin osittain.

Yksikseen en todellakaan päästäisi lastani koirapuistoon. En välttämättä ulkoiluttamaankaan. Riippuu tietenkin lapsesta ja koirasta. On kuitenkin kyse lapsen sekä koiran turvallisuudesta, mahdollisesti myös muiden. En nyt lähde laittamaan mitään ikäleimaa milloin on ok ja milloin ei antaa koira lapsen vastuulle.

Miksi en päästäisi lastani yksin koirapuistoon?

Se ei ole turvallista. Koirapuistossa voi olla arvaamattomia koiria. Koira voi myös helpommin nähdä lapsen alistettavana vaikka muuten olisi luotettava. Ja vaikka puistossa olisi pelkästään "kilttejä" koiria hekin voivat innostua ja hypätä lasta kohti. Tai ihan vaan leikintouhussa juosta päin lasta. Minuakin päin koirat ovat törmäilleet kun ovat hääränneet toistensa kanssa - ja olen lentänyt naamalleni. Markolla meni polvilumpio sijoiltaan. Joten sitä tapahtuu aikuisillekkin - mitä tuollaisessa tilanteessa tapahtuisi lapselle?

Lapsella on useasti vaikeampi hallita koiraa. Korjaan, lapsilla on haastavampaa käyttää elekieltä oikealla tavalla ja toisinpäin, ymmärtämään koiran eleitä. Joten lapsi voi antaa ristiriitaisia komentoja omalle koiralle ymmärtämättä sitä itse. Jos omistaja ei hallitse koiraa niin kuka?

Lapsi on lapsi ja innostuu helposti itsekkin, ei lapselta voi vaatia täyttä tunteiden hallintaa ja ympäristön kontrollia. Lapsi voi lähteä juoksemaan koirapuistossa ja sehän loppuu tasan siihen että koirat ovat perässä. Kepin kanssa leikkiminen/heiluminen antaa saman lopputuloksen kuin edelliseen. Puissa kiipeäminen, kiljuminen, liian nopeat liikkeet ovat myös lapselle ominaisia ja huonosti sopeutuvia asioita koirapuistoon.

Jos lapsi on aikuisen kanssa koirapuistossa, mitä eroa?

Jos lapsi on minun mukana niin hyvin paljonkin. Jonkun kanssa ei välttmättä eroa mitenkään. Se riippuu aikuisesta.

Minä tunnen omat koirani, ja he tuntevat meidät. Jos koirapuistossa ei ole ketään niin silloin tiedän että se on hyvin turvallinen paikka olla pikkumiehen kanssa.

Jos puistossa on muita koiria niin ennenkuin edes mietin sisälle menemistä huikkaan omistajan/omistajat portille. Tiedustelen minkälaisia koiria siellä on, ja vähän 'tunnustelen' omistajiakin minkälaisia he ovat - te jotka omistatte koiria ja käytte koirapuistossa ymmärrätte varmasti tuon äskeisen kommentin. Muille voin vain sanoa että omistajia on joka lähtöön, ja omistajasta voi paljonkin arvella onko mahdollisesti tasapainoinen vai arvaamaton koira...

Mikäli minä tai muut omistajat ei näe esteitä sille että tulee lapsen kanssa, astumme sisään.

Minä pidän pojan aina sylissä, ja jos koirat haluvat tulla moikkaamaan menen valmiiksi kyykkyyn. Näin vältän innostuneita koiria hyppimään päälleni ja kynnet ei vahingoita lasta. Piikumies istuu reidelläni ja minä pidän kättäni hänen ympärillä suojana. Toisella kädellä yritän kontrolloida miten koirat tulevat haistelemaan. Rauhallisilla vahvoilla liikkeillä.
> jos koira on liian innokas voi yrittää kääntää hieman kylkeä tätä kohti ja estellä rintakehän kohdalta tämän hyppimistä (yläkautta tuleva käsi voi tuntua uhkaavalta ja epämukavalta, varsinkin kun ennestään tuntematon ihminen tekee kyseisen liikkeen).
Jos koira reagoi tähän halutulla tavalla voi pyytää häntä istumaan jonka jälkeen koira saa halutun huomionsa - silittelyä ja läheisyyttä :)

Vanhempi lapsi voi itse kävellä koirapuistoon, mutta aikuisena kannattaa mennä kyykkyyn lapsen viereen/"ympärille" jotta lapsella olisi turvallisempi olo ja aikuisena pystyt hallitsemaan tilannetta paremmin.

Jos ottaa lapsen mukaan koirapuistoon pitää lapselle kertoa millä tavalla koirapuistossa ollaan. Painottaa sitä että nyt on kyseessä koirapuisto, ei leikkipuisto!

- Koirapuistossa pitää aina liikkua rauhallisesti - ei saa juosta

- Koirapuistossa puhutaan normaalilla äänensävyllä - ei saa huutaa tai kiljua
- Koirapuistossa ollaan koirien tasolla - ei kiivetä puissa
- Koirapuistossa kuunnellaan muita omistajia - ei heitetä palloa/keppiä ilman lupaa

- Koirapuistossa annetaan koirien lähestyä ja haistella - ei yritetä väkisin kaveerata
- Koiria ei saa ikinä säikytellä tai lähestyä takaapäin / suoraan yläpuolelta rapsuttelemaan
- Jos tuntuu epämukavalta niin silloin pitää mennä pois siitä tilanteesta / koirapuiston ulkopuolelle odottelemaan - ei saa purkaa omaa ahdistusta koiriin, ja jos lapsella on 'haavoittuvainen' olo niin koirat voivat tämän aistia ja nähdä kehonkielestä - voi puolestaan luoda ei haluttuja tilanteita

Tärkeintä on, että aikuinen omalla käyttätymisellään näyttä esimerkkiä lapselle! 

Lapsen kanssa kannattaa jutella kotona ja muutaman kerran käydä läpi nämä asiat ennenkuin lapsi tulee mukaan puistoon. Muutenkin kaikki ohjeistuket kannattaa luonnollisesti tehdä mahdollisimman rauhallisesti ja selkeästi.


Liian usein näkee lapsia, jopa alle kouluikäisiä, yksikseen puistossa koiransa kanssa. Heillä voi olla ystävä mukana ja tehdä juuri noita asioita mitä luettelin että ei välttämättä kannata tehdä. Itse jätän puistoilut suosiolla väliin jos näen tällaisen tapauksen.

Sitäkin näkee harmillisen useasti että lapsi on aikuisen mukana puistossa ja juoksentelee kepin kanssa ympäriinsä ja ihmettelee miksi koirat ei jätä rauhaan. Vanhempi istuu puhelin kourassa.

Tietenkin on niitä vastuullisia vanhempia ja koiraomistajia jotka pystyvät hallitsemaan omia koiriaan ja lasta samaan aikaan. Näitä perheitä olisi vain kiva nähdä useammin :) jos lapsi osaa käyttäytyä turvallisella tavalla koirapuistossa niin tottakai se on hieno asia mennä koko perheen voimin puistoilemaan. Tekee hyvää lapselle ja koirille. Tärkeintä on tosiaan että tilanne on turvallinen kaikille osapuolille!


-Matilda

Betydligt kortare text på svenska, men här nedan är listat saker man bör diskutera med ett barn innan man tar med hen till en hundpark. Lite ytskrapning på dethär ämnet :)

Om du tar ett barn med till hundparken lönar det sej att göra klart för barnet att det är en hundpark, inte en lekpark. Gå tilsammans igenom hur man uppför sej i en hundpark.

- Man rör sej lugnt och sansat, inget springande överhuvudtaget

- Man använder en normal ljudnivå, får inte skrika

- Man rör sej på hundarnas nivå, får inte klättra i träd eller dyl

- Man lyssnar alltid på hundarnas ägare, frågar innan man kastar käpp osv.

- Man lever enligt hundarnas vilkor, får inte tränga sej på hundar utan låter dem närma sej och lukta i lugn och ro innan man möjligtvis får paija

- Man får aldrig skrämma en hund eller smyga sej på bakifrån / komma uppifrån och börja paija

- Om en situation känns obekväm skall man röra sej bort därifrån / gå utanför hunparken och vänta, man får inte ta ut sin ångest på hundarna

Viktigaste är att vuxna visar med eget beteende hur man skall vara i en hundpark!

När du närmar dej en hundpark och har ett barn med, kolla om det finns andra där. Om det finns någon annan där försök få kontakt med dem så de kommer till porten. Diskutera sedan med dem, och kolla är det en sådana hundar/ägare där att du vågar gå in med ett barn.

Om barnet är väldigt litet lönar det sej att ha barnet i famnen då man går in i hundparken. Ifall hundarna vill hälsa på lillmänniskan kan man gå ner på huk med barnet i knät. Då hoppar inte hundarna på dej och klorna kan inte skrapa till barnet.

Då du är på huk håll ena handen runt barnet, handen skyddar barnet samt ger en trygg känsla. Andra handen har du fri, med den kan du lugnt styra hundarnas beteende. Om en hund är väldigt ivrig så kan du försöka vända din sida mot hunden och/eller lugnt men bestämt sätta handen ut så den stöder mot hundens bröstkorg. Om du får önskvärt beteende med det kan du be hunden sitta så ni kan paija hunden tillsammans - får belöning av bra beteende.

Här är det förståss alltid viktigt att ha diskutera med ägaren och kunna läsa situationen. Varje hund är individ och då det inte är din hund kan du aldrig vara helt säker hur den kommer reagera.

Huvusaken är att situationen är trygg för alla!

-Matilda-

Konstiga grejjor / Outo juttu

Idag hände något absurt...

Jag hade gossen i ena handen och hundarna i andra. Vi var ute på en liten promenad. Bestämde mej för att vi skulle gå ett varv till hundparken. När jag närmar mej parken ser jag inga hundar där, men två människoskepnader nog. 

En man och en kvinna sitter på bänken i hundparken. 

Jag går ett snäppe saktare än vanligtvis så de har tid att reagera på mej, eller ja, oss. När jag kommer till porten släpper jag hundarna loss (som man alltså brukar naturligtvis göra då man stiger in i en hundpark...). Våra gossar är glada, och speciellt Zach älskar allt och alla, så han ville förståss fara och hälsa på dehär typerna. Mannens reaktion på detta:

"Dra åt fi***n" och "Gå ti he****e jä**a byrackor"

Därpå vifta händerna så sjutton och fötterna sparka mot hundarna. Somtur förstod våra hundar att hållas på avstånd, annars skulle nog nosen fått en smäll...

Försökte lugnt berätta åt honom att de är snälla och vill bara hälsa. Att de inte kommer göra honom något.

Som svar fick jag en argsint och lång stirrning. Helt klart hade jag gjort något fel då jag hämtade mina hundar till en hundpark. De satt ju där för sig själva, utan hundar, så jag hade säkert förstört stämmningen. Eller något.

För klarhetens skull påpekade jag till mannen "dethär är ju sist och slutligen ändå en hundpark".

Konstig och förvirrande situation på alla vis :D

Mannen var inte full eller på annat vis "yrig". Han var riktigt stiligt klädd och verkade att vara klar i huvudet. Förnuftig skulle jag ändå inte kalla honom, ja, ni förstår.

Så, sådant. Dela gärna med er om ni har haft liknande situationer och har det då i så fall klarnat vad orsaken till ett sådant beteende kan vara?

(En förklaring som jag kom och tänka på var, att han är rädd för hundar. Men om det är the case, så har jag ingen blekblåaning om varför han bestämt sej för att fara och spendera tid på en bänk i en HUNDpark - närmaste bänk utanför hundparken skulle varit sisådär 20 m bort? hmm - uprepar... förvirrande)


- Matilda 

Tänään tällainen insidenssi...

Poika yhdessä kädessä, koirat toisessa. Olimme aamukävelyllä ja päätin sitten että mennään pikavisiitti koirapuistoon. Kun lähestyn puistoa näen että koiria siellä ei ole, mutta kaksi ihmishahmoa näkyy. 

Mies ja nainen istuu yksikseen koirapuiston penkillä. 

Hidastan vauhtia ja annan heille aikaa nähdä meidät. Päästän koirat irti (niin kuin siis yleensä tehdään kun mennään koirapuistoon...). Meillä on iloiset koirat, ja varsinkin Zach rakastaa kaikkia ja kaikkea, joten hän halusi käydä moikaamassa. Miehen reaktio oli seuraavanlainen:

"Painukaa vi***n siitä" ja "Hel****iin nyt siitä sa***na"

Samalla jalat potki kohti koiria ja kädet heilu tuhatta ja sataa. Onneksi meidän kaverit tajusivat pysyä kauempana, muuten kyllä monoa kuonoon olisi tullut...

Yritin siinä rauhallisesti kertoa että killttejä ovat, haluavat vain moikata. Eivät tee mitään pahaa.

Vastaukseksi sain vain vihaisen ja pitkän tuijotuksen. Selkeästi olin tehnyt jotakin väärin kun toin koirani koirapuistoon. He kuitenkin istuvait siellä kahdestaan ilman koiria. Pilasin tunnelman. Tai jotakin.

Tokaisin lopuksi vain että "no koirapuistohan tämä on".

Hämmentävä hetki kaiken kaikkiaan :D

Mies ei ollut humalassa tai "sekaisin". Ainakaan näyttänyt siltä. Siistit vaatteet ja selväjärkiseltä vaikutti. Tai no, en välttämättä selväjärkiseksi sanoisi, mutta ymmärrätte mitä ajan takaa.

Tällaista tänään. Jos jollakin on samankaltaisia kokemuksia takataskussa, jakakaa mielellään ja kertokaa toki jos tulee mieleen jokin selitys tämän miehen käytökselle?

(Koirapelko minulle tulee mieleen, mutta en kyllä ymmärrä siinä tapauksessa miksi ihmeessä mennään hengaamaan koirapuistoon penkille - kun about 20m koirapuistosta on uudet hienot penkit? hmm - toistan... hämmentävää)


- Matilda 

Huom! Ymmärrän toki että tällaista raatelijakoiraa voi pelätä.

Takka

Aluksi minulle/meille oli selvää että meidän taloon tulee varaava takka. Tämä oli jollain tavalla tuttu ja turvallinen valinta. En tiedä miksi. Ehkä vain tiedonpuutteen takia.

Mutta sitten Marko oli keskustellut yhden takka paikan kanssa, ja he olivat sitä mieltä että kiertoilmatakka on parempi poistoilmalämpöpumpun kaveriksi. Marko otti selvää asioista ja nyt meillä on kiertoilmatakkasydän odottamassa asentamista.

Miten nämä kaksi eroavat toisistaan, kiertoilmatakka ja varaavatakka?


Varaava takka:

Toimii "säteilylämmittimenä". Kun on lämittänyt yhden pesällisen, se varaa lämmön itseensä ja hohkaa sitten lämpöä. Varaava takkaa ei lämmitetä monta kertaa päivässä, ei välttämättä edes joka päivä, riippuu takan koosta.
Muutenkin varaava takat ovat massiivisempia kuin kiertoilmatakat. Ulkonäöllisesti ei ole yhtä pajon valinnanvaraa kuin kiertoilmatakan kanssa.
Jos tulee sähkökatkos varaava takka toimii paremmin kuin kiertoilmatakka, se hohkaa lämpöä tasaisesti eli ei tarvitse koko ajan olla lämmittämässä.



Kiertoilmatakka:

Kiertoilmatakka lämittää suoraan huoneilman. Tämä tekee takasta lapsiystävällisemmän, sillä se ei lämpene ulkoa niin kuin varaava takka.
Jos on lattialämmitys niin ei kannata laittaa kiertoilmatakkaa ihan anturin viereen. Nopean huoneilman lämpenemisen takia anturi voi "mennä sekaisin".
Kiertoilmatakat menevät pieneen tilan ja eivät ole yhtä raskaan näköisiä kuin varaava takat. Malleja löytyy paljon, jokaiselle jotakin. Näitä takkoja voi lämmittää monta kertaa päivässä ja pitää tulta pitkiä aikoja, eli antaa lämmön lisäksi myös tunnelmaa.


Huom!
Jos palloilee näiden kahden välillä niin lopullinen päätös on kyllä tehtävä ennen lattiavalua. Kiertoilmatakka tarvitsee nimittäin putken ulkoa takan alle. Me emme tosin olleet vielä tehneet lopullista päätöstä ennen meidän lattiavalua, mutta Marko oli fiksuna miehenä varmuudeksi vetänyt tuon putken. Putkesta ei nimittäin olisi ollut haittaa vaikka olisimme päätyneet varava takkaan.

Kuva havainnollistamaan höpötyksiäni

www.lampomaa.fi

Kiertoilmatakkoja on paljon eri mallisia. Silmät pyörällään selailimme yhtä sun toista lehtistä... mikä mikä mikä.

Yhteen-, kahteen- vai kolmeensuuntaan avautuva. Sarana- vai hissiluukku. Minkä kokoinen lasiluukku. Ja sitten vielä miettimään minkälainen yhdistelmä noista!

Takkaan saa ängettyä niin paljon rahaa kun haluaa. Meillä oli tiukka budjetti, mutta se oli selvää, että turvallisuudesta emme tingi. Pitää olla laadukas takka ja hyvät tekijät. On kuitenkin kyse tulesta, ja sillä ei kannata leikkiä, nimimerkillä kokemusta on. Kuusivuotiaana nimittäin päätin olla kuuntelematta äitiä ja leikin tuikkujen kanssa. Kasvot sain pitää, hiuksia en. Onneksi näin, oli tuuria.


Mutta tosiaan, me päädyimme sitten kahteensuuntaan avautuvaan, sarana JA hissiluukulla. Leveys 90cm, syvyys 50cm ja korkeus 45cm. Tämä on siis todella iso takkasydän. Budjetti ylittyy kyllä hieman, mutta takka on niin keskeisessä paikassa talossa, joten päätimme että siitä tulee lämmönlähteen lisäksi sisustuselementti. Joten me panostimme tähän, ja katsomme sitten jossain muussa kohdassa että budjetti pysyy raamien sisäpuolella.


Pakko myöntää että hypin tällä hetkellä tasajalkaa ja hihittelen kuin pieni tyttö. Takasta tulee ihana! En malta odottaa että näen sen valmiina! Iiik. Läpsäskää joku minua että pysyn pöksyissäni vielä vähän aikaa.

 "Kyllä se Matilda sieltä valmistuu"

Tässä pieni makupala minkälainen tuo takkasydän on valmiina ja käytössä (meille ei tule valkoista takkaa, mutta ihan fiilistelyn kannalta hihi).

Sydänmuuraus.fi

Eikö olekkin kivan näköinen?

-Matilda-

Kot kot

Hoplop, peltoja ja kanoja. Se oli meidän viikonloppu!

Hoplop, fält och hönor. Det var vårt veckoslut!


Kot kot tai "kuat kuat" on myös pikkumiehen uusin ääntely - tätä hän hoki lakkaamatta kuin hain hänet perjantaina päiväkodista.

Kot kot eller som vår lilleman uttalar de imellan "kuat kuat" är ett nyt läte han hade lärt sej på fredagen - dethär ljudet hade han konstant efter jag hämtat honom från dagis.


Viikonloppu kuvina/Veckoslutet i bilder:

-Matilda-

8. Perustukset

Kun puhutaan elämästä usein viitataan talon rakentamiseen; pitää olla vahva pohja jolle rakentaa.

Ja näinhän se on. Niin elämässä kuin talon rakentamisessa.

Talon perustukset on se millä talo seisoo, se on se osa taloa joka pitää kaiken pystyssä. Jos perustukset pettää talo lässähtää. Ei välttämättä sorru kasaan kuin elokuvissa, mutta jokin muu rakenne voi vaurioitua perustusten pettämisen myötä. Ja ne ovat useasti kalliita paukkuja.

Joten talon perustukset tulee tehdä huolella, tässä ei kannata oikoa tai tehdä vähän sinnepäin. Budjettia tehdessä perustuksille on tietysti oma kustannusarvio. Jos ei käytä tätä ns. näkymätöntä puskuria, kannattaa ainakin olla tietoinen siitä, että käden on ehkä pakko jossain vaiheessa käydä siellä näkyvän puskurin puolella. Taloa rakentaessa yleensä jossain vaiheessa pitää alittaa kustannusarviossa tehtyä summaa, jotta kokonaisbudjetti pysyy kasassa. Perustuksia tehdessä kannattaa miettiä tarkkaan onko se oikea paikka pihistellä. Ja jos päättää sieltä nipistää, niin ainakin olla tarkkanna että mistä sieltä sitten napsasee...

Perustukset tehdään maaperän mukaan. Minulla ei ole kokemusta muusta kun moreenin päälle rakentamisesta. Tai muun samankaltaisen kantavuuden omaavan maaperän päälle,
Tiedän kyllä, että saviseen maahan pitää tehdä paalutus, ja anturasta tehdään jykevämpi. Mutta sen tarkemmin en osaa sanoa, enkä lähdekkään arvailemaan tai selvittelemään :) mutta maanvarainen betonilaatta perustus on tuttu.


Miten kyseinen perustus tehdään, mitä työvaiheita siihen sisältyy?

Maatyöt - kiviainesta - salaojitus - antura - sokkeli (- viemäriverkosto - lattiaeristys - vesiputket - raudoitus - lattiavalu)

1. Maatyöt
Talon paikalta pitää poistaa puut, kannot, risut, isot kivet jne. Pohjasta taputetaan silmämääräisesti tasainen. Pohjalle levitetään maakangasta erottelemaan eri maa-aineet. Kankaan päälle tulee ensin ohut sorapatja, me käytimme tähän samaa kiviainesta kun tien tekoon, eli sekamursketta. Sekamurskeen päälle lisätään 16-32:sta (kiviaines jossa on halkaisijaltaan 16-32mm kiviä) ja sorapatjasta tehdään tasainen ja se tärytetään.

2. Salaojitus
Kun sorapatja on valmis ja talon paikka on merkitty, tehdään tarkastuskaivot ja salaojaputket. Salaojaputket ovat ne jota pitävät talon pohjan kuivana.

Putkien ympärille sirotellaan 6-16:sta (kiviaines jossa kivet ovat halkaisijaltaan 6-16mm). Tätä kiviaineskokoa käytetään aina putkien alla/ympärillä. Vaikka painetta tulisi putkien päälle, putket eivät rikkoudu kun tämä kiviaines ympäröi putkia.



3. Antura
Rakennesuunnitelija oli piirtänyt anturan kooksi 20cm korkea ja 50cm leveä. Meidän anturan pituus oli 52,5m. Me käytimme LAMMIN tassuja, eli valmismuotteja. Anturanmuotin voi myös rakentaa puutavarasta tai harkoista itse.

Anturatmuotit paikoilleen, sitten tarkistetaan laaserilla että ovat suorassa jonka jälkeen kannattaa heittää hieman soraa muottien sivuun tukemaan. (Anturavalua tehdessä muotit voivat muuten liikkua)

Valmismuotit ovat valmiiksi raudotettuja, mutta niihin kannattaa laittaa lisäraudoitus. Me laitoimme 8mm harjterästankoja, kaksi vieräkkäin koko anturaan.

Seuraavaksi anturavalu. Meillä meni 6,5m3 betonia, laatu K30. Anturavalun pinta kannattaa tarkistaa laaserilla että on mahdollisimman suora - helpottaa sokkelin muurausta.

HUOM! Valmis antura toimii hyvin cat-walkina, vai sanoisinko dog-walkina hehe

4. Sokkeli

Harkkojen muuraaminen on ensimmäinen työvaihe. Joka harkkokierroksen väliin tulee raudoitus, ja viimeiselle kierrokselle tulee tartunnat (alajuoksun kiinnityskohdat).

Harkkojen ulkopuoli slammataan, ja kun pinta on saanut kuivata n. 30 min (riippuen säästä ja laastikerroksen paksuudesta) otetaan kostea sieni ja hierotaan pinta tasaiseksi. Ei ole pakollista tehdä, mutta pinnasta tulee tasaisempi ja nätimpi. Anturan päälle pudonnut laasti kannattaa otta pois ennen kuivumista, huomattasvti helpompaa märkänä kuin kuivana. Patolevyn asennus helpottuu kun anturalla ei ole laastimöykkyjä.

Kun pinta on kuivunut sen päälle asennetaan patolevy. Patolevy ulottuu n. puolesta välistä sokkelia anturan alareunaan saakka. Se naulataan kiinni harkkoihin ja viimeistellään patolevylistoilla jotka tulevat levyn yläreunaan - siistimmän ulkonäön lisäksi listat estävät veden valumisen petolevyn ja sokkelin väliin. Tosin sokkelin ja anturan liittymiskohtaan voi laittaa "laastikaadon". Vaikka vettä valuisi sinne väliin se ei jää muhimaan vaan valuu pois. Dubblecheck.

Styroxia sokkelin sisäpuolella eristeeksi ja bitumikaistale sokkelin päälle radonkatkoksi.

Kun työt ovat tässä vaiheessa, varsinainen perustus on valmis! 




5. Viemäriverkosto

Sadevesijärjestelmän voi asentaa tässä vaiheessa. Kaatojen pitää olla oikein, ja putkien peitto tapahtuu 6-16:sta kiviaineella.

Viemäriverkoston kohdalla käytimme mittamiestä ylösvientien merkitsemiseen. Itse jos olisi tehnyt senkin homman, viemäriverkoston kanssa olisi mennyt monta monta päivää. Ajan säästämisen lisäksi vältymme todennäköisesti tulevaisuudessa ongelmilta (vessaa ei tarvitse siirtää 30cm johonkin suuntaan koska putki on väärässä kohtaa, tai hanan ylöstulo ei ole väliseinän sisällä tms.).

Putkien kaadot pitäisi tehdä kiviaineella, ja täryttää ennenkuin asentaa putket. Meillä ei ollut tähän mahdollisuutta, joten Marko käytti ylijäämä styroxia - toimi myös hyvin.

Ennen sisätäyttöä putket eristettiin ja päät suojattiin.

Sisätäytön kiviaines oli sekamurske ja 16-32:sta. Putkien kohdalla 6-16:sta. Kiviaineen tasotettua koko pinta tärytettiin. Putkien päältä pienemmällä täryllä. Ennen viimeistä satsia kiviainesta radon putket asennettiin.

6. Lattiaeristys

Rakennesuunnitelija oli piirtänyt meille kolmikerroksisen lattiaeristyksen. Styroxia, 100 mm + 50 mm + 50 mm. Märkätilojen ja takan alle oli omat ohjeet. Takan painon, ja märkätilojen kaatojen vuoksi. Myös kantavien väliseinien kohdalle piti asentaa styroxia erilailla.

Takan paikka.

7. Vesiputket

Jokaiselle vesipisteelle pitää vetää kaksi putkea - kylmälle ja lämpimälle vedelle. Me käytimme valmiiksi suojattuja putkia. Ovat hieman kalliimpia, mutta ovat käytännöllisempiä ja ei tarvitse painia sitten putkien asentamista erikseen suojaputkiin...

Keltaiset putket ovat tyhjiä putkia sähköjohtoja varten. Ylöstulot ovat laitettu niin että ne menevät väliseinien sisälle.

Suojaputkia on hyvä käyttää, sillä jos jokin vesiputki rupeaa vuotamaan tai sähköjotko ei toimi, voi tämän johdon poisaa suojaputkesta ja sitten pujotella uusi putken sisään. Ilman näitä suojamuoviputkia kyseisetä hommasta tulee huomattavasti isompi urakka.

Kaikille putkille pitää "kaivertaa" oma kolo styroxiin. Tämä toimii samalla putkien eristyksenä.

8. Raudoitus ja lattiavalu


Ennenvanhaan raudoitus tehtiin harjaterästangoista. Lattiamiehen mukaan lattiavalut kestivät paremmin, ei tullut halkeamia valun kuivumisen myötä. Harjaterästankojen käyttö lattian raudoittamiseen on hankalampaa kuin harjateräsverkkojen asentaminen. Joten päädyimme verkkoihin.

Verkot ovat 2,5m x 5m, joten tässä pitää olla ainakin kaksi raudoittamisen aikana. Verkot nostetaan paikoilleen ja hieman päällekkäin, pidikkeet verkkojen alle jotta lattiavalusta tulee mahdollisimman vahva.

Kantavien väliseinien ja takan alle tuli lisäraudoitus harjaterästangoista.

Raudoituksen päälle tulee lattialämmitysputket.

9. Lattiavalu

Lattiavalu on n. 10cm paksuinen kerros betonia. Lattiamies kannattaa varata ajoissa, ja ennenkuin päättää betonifirman kanssa lattiavalu päivästä. Meidän lattiamies oli suoraan yhteydessä betonifrimaan ja hoiti heidän kanssaan kaikki tarvittavat asiat.

Ennen lattiavalua kannattaa tarkistaa että kaikki putket ovat oikeissa kohdissa, ja ne ovat tuettuna esim. harjaterästankopätkällä ja että lattiakaivoilla on suojat.

Lattiavalu on viimeinen osa perustuksia!

(Jos lattiavalun tekee kesällä, ennen taloa, lattiaa kannattaa kastella kerran pari päivässä. Varsinkin jos on aurinkoisia päiviä.)

Taisin huijata kun sanoin tämän olevan lyhyempi osa, no, ehkä seuraava ;)


-Matilda-