Pojan päiväkodissa on perinne että kevätjuhlat pidetään aamulla. En ole aikaisemmin törmännyt (teen siis tiiviisti töitä päiväkotien kanssa) tällaiseen käytäntöön, mutta mielestäni se oli oikein toimiva konsepti. Muutenkin juhlat ja merkkipäiviä on juhlittu tässä päiväkodissa juurikin aamulla.
Niin kuin varmasti jokainen vanhempi joka möllötti tänä aamuna päiväkodin pihalla, niin minäkin tunsin ylpeyttä. Tuntui että sydän poksahtaa onnesta ja rakkaudesta.Vaikka oli suhteellisen kylmä aamu, niin olisin voinut seistä katsomassa heidän esityksiä koko päivän.
Poskiin sattui oikein kun en pystynyt olla nauramatta meidän maailman ihanimmalle pojalle. Kaikki muut lapset istuivat ja hämmästelivät isoa ihmismäärää. He olivat kuin pieniä patsaita penkillä.
Meidän poika sen sijaan päätti vetää omaa showta kaikille! Kun isommat lapset lauloi niin hän hyppäsi ylös penkiltä ja lähti tanssimaan keskelle estraadia. Pyörähteli, naureskeli ja vetäsi muutaman tanssiaskeleen jonka jälkeen hän suuntasi takaisin omalle paikalle. Hän ei istunut yhtäkään kokonaista laulua, vaan jokaisen laulun kohdalla tannsijalka alkoi vipattamaan!
Minä pidättelin kyyneleitä, olin niin onnellinen.
Minä pidättelin kyyneleitä, olin niin onnellinen.
Esitysten jälkeen oli kahvia ja pientä purtavaa tarjolla. Sain tässä vaiheessa kuulla kasvattajilta että he olivat antaneet luvan lapsille mennä tanssahtelemaan jos näin halusivat.
Pakko sanoa että on meillä aika rohkea poika! En kyllä itse tuossa iässä olisi uskaltanut vallata koko estraadia. Minä olisin juurikin ollut se pikkupatsas joka ihmettelee että mitä nuo kaikki aikuiset oikein tujottavat.
Sanonpa vielä kerran... on meillä vaan niin mahtava poika. Miten olemmekaan onnistuneet luomaan tuollaisen aarteen? <3
Sanonpa vielä kerran... on meillä vaan niin mahtava poika. Miten olemmekaan onnistuneet luomaan tuollaisen aarteen? <3
- Matilda
Hakusana: kevätjuhla, tanssija, onnellinen, vanhemmuus, rohkea poika
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sana vapaa, anna mennä vaan! / Ordet är fritt, låt fara bara!