Mitä rakkaus on?

Rakkaus kahden aikuisen ihmisen välillä joka ei ole lähisukua. Rakkaus vanhemmalta lapselle, lapselta vanhemmalle tai vaikka ihmiseltä eläimelle on tietenkin hieman erilaista. Mutta nyt puhun parisuhteessa olevien keskeisestä rakkaudesta.

Se on toisen arvostamista, kuuntelemista ja hyväksymistä juuri sellaisena kuin hän on. Kyllähän se näin on, en väitä vastaan, mutta en itse käyttäisi noita sanoja kuvaamaan rakkautta.

Tai voisin käyttää, ja joidenkin mielestä varmasti se on juuri sitä mitä teen, mutta kyseisten sanojen tulkinta on mielestäni harmaalla alueella. Ne ovat myös, minun päässäni ainakin, niin isoja käsitteitä että jo yhden sanan sisällöstä löydän "ristiriitoja". Antaakseni esimerkin, jotta en puhu vain ympäripyöreitä:

Toisen hyväksyminen juuri sellaisena kuin hän on. Itse tulkitsen tämän isompana kokonaisuutena, "juuri sellaisena kuin hän on", eli puhutaan arkisista tavoista moraalisiin arvoihin ja jopa jokaisen sisäisestä visionääristä.

Jollekin tuo äsken kirjoittamani ei ehkä avaa mitään, ja hän ajattelee että tottakai minä hyväksyn kumppanini omana itsenään. Mutta kuinka useasti tulee vastaan tilanteita kuin samassa lauseessa annetaan taputus olkapäälle jonka jälkeen on sitten lisätty sana mutta. Ja vastaavasti kuinka useasti se olantaputus jää pois ja pyydetäänkin toista muuttamaan tapojaan - tai kyseenalaistetaan toisen mielipiteitä ja arvoja, pyöritetään silmiä jollekin asialle tms. Tätä asiaa on hyvin vaikeeta pukea sanoiksi, ja varsinkin näin lyhyeksi tekstiksi. Tällaista asiaa voi pyöritellä monta tuntia mielessään ja pohtia sitä eri näkökulmista. Joten tiedän että näistä riveistä löytyy aukkoja, mutta stay with me.

Itse luulen että toimivassa parisuhteessa kehitytään yhdessä. Sitä saa, ja pitää, vaatia kumppaniltaan, ja vastaavasti pitää itsekkin kehittyä ihmisenä ja kumppanina. Mielestäni se on todella tärkeää että välillä kyseenalaistaa ja haastaa toisen arvoja/mielipiteitä/ajatuksia. Se on rakkautta. Keskustelut jotka alkavat tuolta pohjalta vahvistavat ymmärrystä rakastamastasi henkilöstä. Tällaiset keskustelut voivat avata aivan uusi ovia suhteessa ja luoda uusia tasoja suhteelle.

Minä ainakin itse haluan että kumppanini vaati minulta jatkuvasti "enemmän" - koska itse en hyväksy itseäni juuri sellaisena kuin olen. Minä haluan jatkuvasti kehittyä ja olla parempi minäversio. Tämä ei tarkoita sitä ettenkö rakastaisi Markoa hänenä tai että olisin jollain tavalla epävarma tai tyytymätön itseeni. 
Mutta itse koen että meidän suhde on toimiva koska me molemmat näemme tämän asian samanlailla - luultavasti juuri koska olemme näiden vuosien aikana jatkuvasti pitäneet tällaisia keskusteluita mistä nyt puhun.

Niin kuin sanoin, tämä on suhteellisen syvää pohdintaa mitä olen tehnyt yön pimeinä tunteina. Jos sait ajatuksesta kiinni niin hienoa, jos et, niin olet ainakin iloinen siitä että nyt laitan tämän sisäisen pohdiskelijani sivuun lopputekstin ajaksi. 

Mielestäni rakautta ei voi määritellä. Se tarkoittaa jokaiselle eri asiaa. Rakkaus, niin kuin onnellisuus, viha tai suru, on tunne. Ja tunteitahan ei voi määritellä tai vertailla keskenään – meinaan, miten voit sanoa että itse olet onnellisempi kuin joku toinen? Mikä on mittari tunteille?

Joten, minä listasin muutaman asian mitä tarkoittaa rakkautta minulle:

Rakkaus on sitä kun toinen antaa sinulle hattupuolen leivästä.

Sitä kun hän maistaa teetä puolestasi ja toteaa että se on sopivan lämpöistä sinulle juotavaksi.

Saat käyttää toista vartalotyynynä vaikka hänellä itsellään menee siitä selkä jumiin.

Kun heräät yöllä sinun on vain pakko antaa pusu toiselle (ja et voi vastustaa halua jäädä tuijottamaan toista kuin hän nukkuu).

Rakkaus on ehdottomasti sitä kun käytät nunnapierua aseena.

Tai makaat toisen kainalossa mutta siirryt sitten toiselle puolelle sänkyä ja hetken päästä tunnet miten toinen möngertää perään ja nappaa sinut kainaloon – kaikki unenpöpperössä, itse tietämättömänä tästä hänen läheisyydenkaipuusta.

Samaan kategoriaan menee se, kun yöllä tulee kauhea vessahätä mutta toinen ei päästä sinua syliotteestaan. Hän vain halaa kovempaa kun yrität luikerrella tiehesi. (Tosin kun tässä tapauksessa on kyse omasta miehestäni voisi tietenkin epäillä hieman sadismiakin…)

Kun toinen tulee kaupasta kotiin ja on ostanut "guldpepperonia" vaikka ei itse sitä syö.

Rakkautta on, kun teette suunnitelmia yhdessä - on sitten kyseessä 10 vuoden suunnitelma tai yhteinen gameplääni siitä syödäänkö jäätelöä leffan alku- vai loppupuolella.

...ja kun hän ojentaa sinulle karkkipussin viimeisen panda crisp karkin.

Rakkaus on sitä kun et hävitä hervottoman kokoista ristihämähäkkiä joka on suoraan, siis AIVAN suoraan, terassioven ulkopuolella, VAIN koska tiedät että toinen varmasti haluaisi nähdä sen.

Sohvalla istuessanne hän oma-aloitteisesti antaa jalkahierontaa (...melkeinpä joka kerta kun satutte istumaan samaan aikaan sohvalla).

Herätyskello laitetaan soimaan hieman aikaisemmin vain jotta ehtii paijailla toista ennenkuin on pakko nousta ylös sängystä.

Sitten töihin lähtiessä taakse jää kaaos, mutta kun palaat kotiin niin talo on tiptop kunnossa.

Tai se, kun perus keskiviikko ilta kotona muuttuu yhtäkkiä, ja talosta tulee vesisotatanner.

Se on tosirakkautta kun toinen leviää lattialle omaa kömpelyyttään ja auttavan käden sijaan sinulle tarjotaan räkänaurut.

Ennen kaikkea rakkaus on mielestäni sitä, että monen vuoden jälkeen pelkkä toisen ajattelu saa hymyn huulille ja silmät vetistämään.

Minulle rakkaus on niitä arkisia asioita ja eleitä. Sitä kun ajatuksissa ja valinnoissa huomioidaan se toinen. Rakkaus tarkoittaa sitä että oma päiväsi paranee sen toisen naurun voimalla. 

Se on rakkautta kun avosylin ottaa vastaan vierelläsi olevan henkilön piilevän hulluuden.

-Matilda

Hakusana: rakkaus, mietteitä, ajatuksia, rakkaudesta, parisuhde