Monet kyselevät meiltä miten koirat ovat suhtautuneet uuteen tulokkaaseen. Ja vastaus on samanlainen kuin esikoisen kanssa - eipä mitenkään erikoisesti.
Esikoisen kanssa pidimme vaatekappaletta hänen lähellään ja Marko vei sitten tämän vaatteen kotiin koirille haisteltavaksi. Näin he saivat tutustua vauvan tuoksuun ennenkuin nyytti tulisi kotiin. Hän olisi jo jollain tavalla tuttu koirille. Tällä kertaa emme ehtineet edes ajatella tämän tekemistä kun olimme niin pika visiitin sairaalassa.
Esikoisen kanssa pidimme vaatekappaletta hänen lähellään ja Marko vei sitten tämän vaatteen kotiin koirille haisteltavaksi. Näin he saivat tutustua vauvan tuoksuun ennenkuin nyytti tulisi kotiin. Hän olisi jo jollain tavalla tuttu koirille. Tällä kertaa emme ehtineet edes ajatella tämän tekemistä kun olimme niin pika visiitin sairaalassa.
Mutta molemmilla kerroilla kun olemme kantaneet uuden perheenjäsenen kotiin niin koirat eivät ole olleet moksiskaan. Tottakai he ovat haistelleet tätä pikkuista ihmistä ja tutustuneet omalla tavallaan tähän.
Kun nyytti on tullut paremmin tutuksi he ovat kyllä hakeutuneet hänen lähelleen. Samoin he tekivät esikoisen kanssa. Eli voivat mennä viereen makoilemaan ja tulevatkin useasti sohvalla niin ihan kiinni.
Meillä on kaksi suhteellisen isoa koiraa, joten alussa pitää olla hyvinkin tarkkana miten koirat reagoivat tilanteeseen. Tottakai pienemmänkin koiran kanssa(!), mutta eritoten isompien kanssa. Koska iso koira ei välttämättä tarkoita tehdä pahaa, mutta ihan pelkästään koonsa takia jotakin voi sattua.
Mitään varsinaisia vaaratilanteita meillä ei ole ollut. Yhden kerran Eddy tosin yritti tassulla saada minulta huomiota, ja jos en olisi laittanut kättä väliin tassu olisi osunut pikkuista päähän. Korotin ääntä ja annoin pienen murinan perään - tämän jälkeen samaa tilannetta ei ole toistunut. Tiedän että Eddy halusi vain rapsutuksia eikä yrittänyt millään tavalla kohdistaa tassun nostoa pikkuiseen, eli olisi ollut täysi vahinko, mutta kun 40kg:n koiran tassu voi tehdä aika pahaa jälkeä 5kg:n ihmiselle. Siksi reagoin vahvasti vaikka hän ei tehnyt mitään "pahaa". Hän ymmärsi reaktiostani että se mitä hän teki ei ollut toivottavaa, joten nykyään kun minulla on pienoikainen sylissä ja hän haluaa rapsutuksia niin hän tulee kuonolla nostelemaan kyynärpäätäni :) on Eddy niin ihana. Muutenkin meidän koirista Eddy on se joka on enemmän kiinnostunut lapsistamme - Zach ei kauheasti välitä. Tulee lähelle jos tietää että hän itsekkin hyötyy siitä - eli saa rakkautta ja rapsutuksia :D
Olemme mielestäni onnistuneet hyvin koirien koulutuksessa. He ovat tasapainoisia ja heillä on hyvä luottamussuhde ihmisiin. En ole kertaakaan tuntenut että heistä olisi vaaraa lapsillemme tai että olisin huolissani miten arki sujuu karvakamujen ja pikkuistemme kanssa.
He ovat omaksuneet lapset osaksi laumaa ja tietävät että molemmat ovat heidän yläpuolellaan. Tästä huolimatta niin koiramme eivät ole ylisuojelevia heitä kohtaan. Muut saavat ottaa syylin ja leikkiä lastemme kanssa. Eivät he tästä välitä. Uskon tosin että jos minä tai Marko antaisimme merkin koirille että tilanne on uhkaava he kyllä suojelesiviat meitä kaikkia. Minun kohdallani tämä on koettu ja he toimivat esimerkillisesti joten olen kyllä varma että he pitäisivät meistä kaikista samanlaista huolta jos tilanne sen vaatisi.
Olen niin ylpeä meidän koirista, he ovat meille niin kovin rakkaita. Vaikka meillä on nyt kaksi ihmislasta jotka vievät suurimman osan meidän ajasta, niin kyllä meidän koiralapsetkin ovat meille aivan yhtä tärkeitä. Tämä on mielestäni hyvä kombo mikä meillä on tällä hetkellä. Kaksi plus kaksi :)
- Matilda
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sana vapaa, anna mennä vaan! / Ordet är fritt, låt fara bara!