Kiroilusta

*Varoitus - teksti sisältää kirosanoja*

Kirosanat. Vittu, helvetti, saatana, perkele, jumalauta, hitsi, saakeli, jävlar, fittan...

Yllä olevat ovat varmaan niitä yleisempiä k-sanoja mitä kuulee. Sittenhän on miljoona muuta "rumaa sanaa" mitä käytetään erilaisissa yhteyksissä. On mulkkupää, vatipää, shithead ja muita erikoisi päitä. Löytyy hattivatti, himskatti, himputti, jukulauta ja liuta muita käänneltyjä k-sanoja. Myös homoa ja huoraa heitetään yllättävän paljon. Epätoivottuja sanoja löytyy paljon.

On niitä ihmisiä joiden jokatoinen sana on joku vahvistesana. Voi jopa olla vaikeeta kuulla mitä tyyppi yrittää selittää kun vitut vaan lentelee. Jotkut ehkä tekee sitä tietoisesti, syystä tai toisesta, kun taas jotkut ei edes tajua että sieltä taas yksi pieni saatana hyppäsi ulos suusta.

Miksi joku haluaa, tai vain puhuu, niin?

Joku voisi väittää että tämä yrittää vain olla siisti tyyppi, toinen ehkä että sanavarasto ei vain riitä parempaan, ja kolmas ehkä voisi taas yrittää järkeistää sitä sanomalla, että siitä perkeleestä on vain tullut tapa. Oli syy sitten mikä tahansa niin eihän se mukavan kuulosta ole.

Paitsi pienen lapsen suusta, silloinhan se on jollain kierolla tavalla söpöä? ..ja hauskaa.

Koska mitä teet kun 1,5v lapsi kompuroi omiin jalkoihinsa ja pyllähtää lattialle jonka seuraksena tulee hento ja viaton "vittu". Ensireaktio on luultavasti, joo hämmästyneisyys, mutta uskon että suurimmalle osalle aikuisia seuraava spontaani reaktio on joko pieni hymy tai naurahdus.

Muistan kun Ale n. 1,5 vuotiaana kaatui nenilleen. Tämän seurauksena hän ihan muina miehinä heitti ilmoille vitun, nousi ylös ja jatkoi matkaansa. Minä seison selän takana silmät pyöreinä ja mietin että mitä äsken oikein tapahtui. Käännyin ja vedin äänettömän ja patsasmaisen naurukohtauksen jonka jälkeen jatkoin omia puuhiani. Se oli ensimmäinen ja viimeinen kirosana minkä hän sanoi.

Me emme kiroile lasten kuullen, ja muutenkin hyvin harvoin. Joten todistetusti niin lapsi kyllä oppii kirosanoja vaikka niitä ei viljellä kotioloissa. Kaupanjonossa jonkun toisen mielestä joku homo voi yrittää etuilla ja yksi jos toinen kadulla voi nähdä saatanan. Perkelekin tulee hyvin tutuksi bussissa kun lapsi leikkii agenttia ja salakuuntelee toisten puheluita.

Mutta toisaalta, eikö kirosana ole vain sana? Kuka on päättänyt "rumat sanat" listan? Jos sitä miettii, mikä sanassa saakeli on niin pahaa?

Jos nyt mietit: "Ei saakeli ole kirosana", niin sanonpa vaan että niimpä ja miksi ei. Eli, just trying to prove a point here. Sinun mielestä se ei välttämättä ole kirosana, jonkun toisen mielestä on. Tai ehkä ei kumpaakaan, ehkä se on jonkun mielestä vain epämielyttävien sanojen listalla tai toisaalta ihan hyväksyttävä sana käyttää. Ken tietää.

Lisää kysymyksiä teille. Mitä mieltä olette kirosanojen maskeerauksesta? Eli helvetti voi olla hattivatti, perkele vaikka pirskatti, vittu on hyvä vattu jne.
Sitä vattua käytetään kuitenkin luultavasti samoissa tilanteissa kuin vittua. Jos olet kotona lasten kanssa ja lyöt varpaan, haluaisit lipsauttaa vitun, mutta päätät muuttaa sen vattuun. Miksi muutat reaktiosanaa? Koska lasten kuullen ei kuulu kiroilla, juurikin epätoivottujen sanojen opettamisen välttämiseksi? Palataan siis siihen kysymykseen kuka päättää mitkä sanat "oikeasti" kuuluu tähän saatannolliseen kaarttiin? Yhteiskuntahan piilevästi painostaa meitä välttämään kiroilua (mitä lie nyt sitten kiroiluun kuulukaan).

Eli onko kirosana sitten kuitenkin vain sana muiden joukossa?

Ja niin kuin sanoin, meillä lentelee lelut ja pallot, ei vitut. Joten näissä kysymyksissä en ota suoraa kantaa, vaan spekuloin ja mietiskelen.

Meillä kyllä vältetään kirosanoja, mutta toisaalta emme tee niistä isoa numeroa. Jos joku vieras sanoo kirosanan lasten kuullen niin ei se haittaa, se annetaan surffata siellä muiden sanojen joukossa. Emme siis äänen hämmästele että "hui kauhistus, älä nyt sano TUOTA sanaa", tai muutenkaan reagoi.

Samoin kuin tein Alen debyyttivitun kanssa. Vaikka itse meinasin kuolla söpöysnauruun (?) niin hänen silmiin mitään ei tapahtunut vaikka hän sanoi tuon sanan. Yhtälailla hän olisi voinut sanoa vaikka omena. En lähtenyt siis vahvistamaan sitä sanaa mihinkään suuntaan. Eli nyt voisin ottaa pienen kannanoton tähän loppuun ja totea, että vaikka vältämme kirosanoja, niin samalla koen että ne ovat vain sanoja.

Jos mietitään vielä asiaa lasten kannalta, niin toki asiahan mutkistuu lasten kasvaessa. Meillä on jo tosin tähänkin tilanteesen strategia valmiina Markon kanssa. Niin kuin moneen muuhunkin asiaan. Haha - kuulisittepa joskus meidän saunakeskustelut. Ihanaa kun minulla on kumppani kenen kanssa saamme keskustelun aikaan kaikesta, myös epälapsijutuista siis ;)

...ja nyt tämän tekstin kirjoitettua niin olenkin saanut kiroilukiintiön täyteen muutamaksi vuodeksi! Mutta hej, jakakaa mielellään teidänkin näkemyksiänne ja ajatuksianne asiasta kommenttikenttään. Olisi mukava lukea mitä muut ajattelavat tästä asiasta!

-Matilda