Tämä
tuleva maanantaisetti pitäisi 10 osan sijaan olla 12 osainen. Ensimmäisen osan
pitäisi oikeastaan olla ”omaan muutto”, ja toinen osa ”vuokralla vai
omistusasunto”.
Kun kirjoitin alas
otsikoita halusin että tekstit ovat loogisessa järjestyksessä. Että tästä
sekamelskasta löytyisi se kuuluisa punainen lanka. Mutta raskausaivot ovat
nähtävästi liian kiintyneet minuun, joten tällä kertaa saatte tyytyä oranssiin
lankaan.
…mutta varmasti nuo
kaksi asiaa, mitkä nyt eivät tähän kokonaisuuteen mahtuneet mukaan, tulevat
jossain vaiheessa käsiteltyä. Tai ainakin se miten me päädyimme muuttamaan
yhteen täytettyämme 18, ja miksi kahden vuokra-asunnon jälkeen hankimme sitten
omistusasunnon.
(Mutta ehkä tämän
kokonaisuuden voisi miettiä siltä kantilta, että kun on jo tehnyt päätöksen
hankkia sen oman, niin mitä sitten tulee mietittyä?)
Joten, kerrostalo
vai omakotitalo.
Molemmissa on omat
hyvät ja ”huonot” puolensa, eli mieltymyskysymyshän se on.
Minä pystyn suoraan sanomaan kumpi minua miellyttää enemmän, sillä kokemusta molemmista on (rivitalot mukaan lukien). Mutta ajattelin ensin hieman kirjoitella ympäripyöreästi ajatuksia molemmista.
Minä pystyn suoraan sanomaan kumpi minua miellyttää enemmän, sillä kokemusta molemmista on (rivitalot mukaan lukien). Mutta ajattelin ensin hieman kirjoitella ympäripyöreästi ajatuksia molemmista.
Jos aloitetaan
kerrostalo asumisesta.
Ensimmäinen omistusasuntomme |
Olen asunut
seitsemässä eri kerrostaloasunnossa. Kaksi lapsuudenaikana, ja viisi nyt
aikuisiällä (tai no… sehän tietenkin riippuu miten määrittele nuo – mutta
teini-iän aikana/jälkeen). Rivitalo asumista tuli kokeiltua ala-aste ikäisenä
ja meidän ensiasunto Markon kanssa oli ehkä jollain tapaa rivitaloasunto
(Vuokranantajat olivat muuttaneet n. 400 neliöisen omakotitalon kolmeksi
kaksikerroksiseksi asunnoksi – eli miksi nyt tuollaista kompleksia sitten
kutsuisi?). Joka tapauksessa niin on tullut asuttua kerros- ja rivitaloissa.
Kerrostalot ovat
yleensä ns. hyvillä paikoilla. Julkiset kulkee näppärästi, leikki- ja
urheilupuistot, kaupat ja muut palvelut ovat lähietäisyydellä. Toisaalta niin
ravintolat ja kapatkin useasti.
Minä olen muutaman kerran joutunut käymään syvällisiä ja rakentavia
keskusteluja heikkojalkaisten kanssa – mutta eipä siinä mitään, yleensä se on
kuitenkin enemmän hauskaa kuin vaikkapa ärsyttävää tai ahdistavaa.
Kerrostalon piha-alue on aina siisti vaikka itse ei tee mitään?
Myös rappukäytävä on aina mopattu, likaiset eteismatot kävelevät itse pesuun, ja jos vaikkapa ulko-ovi, ikkunat, saunatilat jne on huollon tarpeessa niin se myös korjautuu itsestään. Ei mitään omia to do listeja jotta hommat hoituu.
Vuokra-asunnoissa on sekin hyvä puoli, jos vaikkapa jokin kodinkone räjähtää niin ei tarvitse itse ostaa uutta. Tämä ei tietenkään päde omistusasunnoissa.
Yhteisöllisyys –
tai no, muotoilenpa uudestaan… naapurit ovat lähellä. Jos tämä on plussa tai
miinus riippuu luonnollisesti naapureista. Minulla on kokemusta molemmista
ääripäistä. En lähde paukuttamaan noita huonoja, outoja ja lapsellisia juttuja,
mutta minulla on esimerkiksi pelkkää hyvää sanottavaa meidän edellisistä
naapureista. Meidän pikkupoju sai kaveruksen yläkerrasta, itse sain seuraa
äitiysloman aikana ja pojan synnyttyä meille tuotiin tuoreita riisipiirakoita
ja onnittelukortteja :)
Taloyhtiön talkoot voivat olla mukavia tapahtumia. Ainakin tuossa edellisessä paikassa niin talkoiden yhteydessä saunat lämitettiin ja grilli oli kuumana. Lapset hääräsi mukana ja auttoivat aikuisia haravoinnissa, eli toisin sanoen lehtien levittämisessä.
Jos käyttää yhteisiä tiloja, kuin varastoja ja pesu-/kuivaustiloja, niin aina on se mahdollisuus että jotakin häviää. Lastenvaunut, pyörät ja vaatteetkin voivat saada jalat alleen, ja ei välttämättä talon asukkaiden toimesta. Itse olin kerran kriminelli ja pölläsin naapurin vaatteet kuivaustiloista. En tiedä miten pystyin erehtymään niin, sillä ylhäällä kun rupesin viikkailemaan vaatteita niin sieltä tupsahti leopardi maximekkoja, hyvin "ei minua" olevia kuoseja ja kaikenmoisi röyhelöitä. Kipitin sitten takaisin alas kellarin ja laitoin viikatut vaattet pöydälle. Eli vahinkojakin voi sattua. Tässä tapauksessa joku muu oli tullut kuivaamaan vaatteensa minun varatulle vuorolle, niin luulenpa että siksi erehdyin.
Näin korkealla olevaa parveketta ei voi saada jos asuu omakotitalossa. Me asuimme tässä 7 kerroksessa. |
Sitten sitten...
Omakotitalo elämää olen kokenut neljässä eri talossa. Joissakin asustelimme pidempään kuin
toisissa.
Onhan niitä omakotitaloja jotka sijaitsevat lähellä palveluita, joten siinä ei välttämättä aina ole eroa
näissä kahdessa asumismuodossa. Mutta ovet, ikkunat ja piha ei kuitenkaan
omakotitalossa hoida itseään. Puhumattakaan niistä talviaamuista kun hikoilee
lumikolan kanssa – kerrostalossa kunhan vaan kävelet niitä aurattuja polkuja.
Huoltotoimenpiteet
eivät mene mistään yhteisestä kassasta... vaan ne pitää sieltä oman lompakon
pohjalta kaivaa ne hilut.
Omakotitalossa
sinulla ei ole pakollista hiljaisuutta. Kun sinua ja naapuria erottaa 30 cm betoniseinä niin joudut illalla klo. 21 tai 22 jälkeen hyssyttelemään
koiria kun iltahepulit alkaa.
Kun oikeastaan silloin, ainakin itse, haluaisin hypätä olohuoneen pöydälle ulvomaan ja riehumaan näiden karvamussukoiden kanssa. Kaikki tietty omalla tavallaan tuossa asiassa.
Kun oikeastaan silloin, ainakin itse, haluaisin hypätä olohuoneen pöydälle ulvomaan ja riehumaan näiden karvamussukoiden kanssa. Kaikki tietty omalla tavallaan tuossa asiassa.
Jos omakotitalon
putkisto ei ole liitetty kunnan vesi- ja viemäriverkostoon niin pitää muistaa
tyhjentää umpisäiliö. Ja muutenkin omakotitalossa on koko ajan jotakin
huolettavaa tai tehtävää. Itse en näe tätä huonona asiana ollenkaan, mutta
joillekin se jatkuva tekeminen ei välttämättä sovi tai ole mieluista.
Posti ei tule suoraan sisälle. Ne pitää käydä hakemassa sieltä postilaatikolta. Meidän postilaatikko tulee olemaan muutaman sadan metrin päässä. Pitääpä muuten opettaa koirille noutamaan posti!
Posti ei tule suoraan sisälle. Ne pitää käydä hakemassa sieltä postilaatikolta. Meidän postilaatikko tulee olemaan muutaman sadan metrin päässä. Pitääpä muuten opettaa koirille noutamaan posti!
Sitten on vielä tuo
pihalla oleminen. Omakotitalossa kun voit vaikka leikata ruohoa alasti, juoda
aamukahvit terdellä samalla kun teet helikopteria (tällä nyt en väitä että oma
mies tätä tekisi) tai rakentaa puumajan juuri siihen mihin haluat. Ajatteleppa
jos teet jotakin äsken mainituista taloyhtiön pihalla, varmaasti jollakin olisi
jotakin sanottavaa siitä – helikopterin kohdalla ehkä jopa herra poliisilla.
Sanoisin myös että koiraelämä helpottuu kun on oma piha. He saavat olla ulkona niin paljon kuin sielu sietää, ja liikunnasta ei ole puutetta ainakaan.
Omasta kokemuksesta voin kertoa, että välillä se on sellaista showta kun lähtee vaunujen ja kahden koiran kanssa liikenteeseen. Tunget kaikki hissiin, änget itse perään ja vedät vatsan sisään, levität pakarat pitktin seiniä ja sitten kurotat painamaan sitä hissinappia. Menee se aivan hyvin, mutta helpompaa se on tottakai vain avata ovi. (Puhumattakaan koirien rippetaudeista... varsinkin Zachilla niitä on tasaisin aikavälein ja hissillä eestaas meneminen on kieltämättä hieman rasittavaa - varsinkin jos vertaa siihen yhden oven avaamiseen).
3 km tällaista niin meidän tontti löytyy |
Tässä nyt muutamia eroavaisuuksia. Varmasti on monta asiaa jotka jäi kirjoittamatta. Mutta jos teillä lukijoilla tulee mieleen jokin pointti minkä voisin lisätä tähän niin rohkeasti vaan kommenttia :) jos ei tule tårta på tårtaa niin lupaan lisätä teidän pointit tähän tekstiin.
Vaikka olen nämä
vuodet viihtynytkin meidän asunnoissa, niin ehdottomasti omakotitalo asuminen
on omaan mieleen. Olen sitä hieman ikävöinyt, ja niin on kyllä Markokin.
- Matilda
Olen samaa mieltä, että koirien kanssa eläminen on helpompaa omakotitalossa. Me olemme muuttamassa kerrostaloon, ja olen siitä tyytyväinen, että kiinteistöhuolto hoitaa piha-alueet ja muut. Ja myös siitä, että posti tulee sisälle saakka. Oma rauha on toki arvostettavaa omakotitalossa. Aivan ihana muuten tuo teidän pihatie!
VastaaPoistaTuo on kyllä totta, että molemmissa on puolensa. Meillä on nyt isännöintitoimisto hakusessa. Me siis asumme kerrostalossa. Tähän saakka olemme olleet tyytyväisiä, kun ei ihan kaikkea tarvitse itse hoitaa. https://tammentalot.fi/isannointitoimisto-lahti
VastaaPoistaPaljon on hyviä ja huonoja puolia molemmissa. Meille on muutto tulossa eteen, tällä kertaa kerrostaloon. Me asumme paritalossa. Pihojen hoito on tällä hetkellä järjestetty niin, että vuorottain me sekä naapurit hoidamme sen kuntoon. Kerrostaloon muutettaessa kiinteistöhuolto hoitaakin sitten ilmeisesti sen puolen.
VastaaPoista