Yleiset kulkuvälineet ja syksy ei minun kohdalla toimi sitten millään. Ei syksyssä muuten mitään vikaa, mutta se tuuli.
En tiedä montako Marilynia olen tehnyt pitkin kyliä kun tuuli on napannut hameen mukanaan, eikä siinä mitään, mutta jos sukkahousut on jättänyt kotiin niin näky ei ole kovin mairitteleva.
Kauhein tapaus oli varmasti kun hirveä jono päiväkotilapsia oli minua ohittamassa ja minulta lähti hame lentoon. Tämä oli sitä aikaa kun minulla oli teippipidennykset ja kun tarpeeksi tuuli, nappasin hiuksista kiinni ettei teipit näy kaikille. Ja kun nämä reppana päiväkotilaiset minun ohi menevät ja olen jo pylly paljaana jouduin tekemään päätöksen, suojaanko hanuria vai hiuksia enkä osannut päättää. Heiluin vaan ihan päättömästi. Onneksi minun ratikka tuli ja pääsin tilannetta pakoon.
Ratikoista puheen ollen.. Onko teille käynyt useasti niin, että olisitte menossa keskiovesta ulos, mutta päätättekin lähteä viimeisestä ovesta ja käännytte vauhdikkaasti ja JOKU on sinun väylälle laittanut tolpan? Minulle on. Se on myös aika kiva tilanne kun ratikka on täynnä ja oma naama kolahtaa metalliseen tolppaan.
Ja kun me nyt tolppiin päästiin niin kuinka moni on kävellyt lyhtypylvästä päin? Minäpä olen, useammin kuin kerran. Kerran olin koiran kanssa ulkona ja kattelin taaksepäin kun koira jotain jäi nuuhkimaan ja samalla hivuutin itseäni eteenpäin, käännyin ympäri ja pam. Siihen oli ilmestynyt lyhtypylväs kuin tyhjästä.
On suorasanainen ihme, ettei minulla ole nenä kertaakaan murtunut :)
- Emilia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sana vapaa, anna mennä vaan! / Ordet är fritt, låt fara bara!