Spiderman saksii

Minkä ikäisenä voi aloittaa seinäkiipeilyn?

Nå 2-vuotiaana tietty!

Ale kävi tänään toista kertaa seinäkiipeilemässä. Minä ja Marko tykkäämme molemmat kiipeilystä, mutta tämän ajatuksen takana oli kuitenkin minun äitini. Hän on aloittanut seinäkiipeilyharrastuksen ja ajatteli että kiipeilystä voisi hyvinkin tulla hänen ja Alen oma juttu! Aivan ihanaa! Kertakaikkiaan! On meidän lapsosilla aika makee mommo.

Pitää kuitenkin todeta tässä heti, että vaikka olemme molemmat kerrat olleet about 1,5h hallilla, niin eihän 2-vuotias kiipeile koko aikaa. Oikeastaan kiipeilyä on loppujen lopuksi hyvin vähän.

Jotta tästä tulisi mielekiintoinen ja mukava kokemus Alelle niin olemme aloittaneet hissukseen. Eli olemme oleilleet ja "leikkineet" kaikissa sallituissa tiloissa - sääntöjen mukaisesti tietty. Hän on käynyt "maistelemassa" mustikoita, vadelmia ja erilaisia hedelmiä seinältä (eli otteita), putsannut otteita niille tarkoitetulla harjalla, käyttänyt paljon "spiderpulveria" (eli magnesiumia), ihastellut nosturia, kömpinyt piloon kaikkiin mahdollisiin paikkoihin ja pelotellut kanssaihmisiä mörön tapaan. Hän on toisin sanoen antanut mielikuvituksen lentää ja samalla saanut toteuttaa itseään. Nämä 1,5h ovat sisältäneet paljon naurua.

Joten kun kerroin että tänään menemme taas kiipeilemään mommon kanssa hänellä nousi hymy korviin ja talossa raikui iloinen JEE.

Ensimmäisellä kerralla annoimme hieman enemmän löysää, ja tutustuimme paikkaan. Nyt toisella kerralla vaadimme jo hitusen enemmän. Eli boulderointiseinillä hän kiipesi 1,5 m korkeuteen muutamia kertoja, ja kiipeilypuolella äitini varmisti ja hän sai kiivetä ehkä neljä kertaa, tosin siinäkään emme menneet korkeammalle kuin aivan max. 2m.

Kun hän kiipesi niin olimme koko ajan aivan takana, ja vieressä, antamassa rauhallisia ohjeita. Minkä väriselle otteelle hän nyt voi laittaa jalan ja mistä otteesta kannattaa ottaa kiinni. Välillä otimme myös kiinni jalasta ja laitoimme sen oikealla otteelle - lapselle voi tuntua ikävältä katsoa alaspäin ja yrittää löytää sumittain oikea paikka. Käsiotteista otimme myös välillä itse kiinni jotta hän näki miten siihen kannattaa tarrautua.

Ale tykkää Spidermanista, joten mommo keksi hyvän motivaationiksin. Magnesiumpallo on meillä spiderpulveria jota aina saa käsiinsä kun aikoo kiivetä. Se on toiminut mainiosti! Samoin se että käsistä puhutaan välillä sakseista tai "gripklo", mikälie suomenkielllä onkaan. Näin hän jaksaa saksia otteita kauemmin kun asia ei ole liian... totista.

Välillä hän meni todella reippaasti ylöspäin, kun toisella kerralla se ehkä oli vastahakoista.
Siinä vaiheessa kun hän sanoo että ei halua kiivetä, tai yleisesti vain jännitti, niin emme missään nimessä pakottaneet häntä jatkamaan. Elimme vähän tilanteen mukaan. Joskus nappasimme hänet heti alas, kun toisella kerralla kannattelimme häntä siinä missä hän oli ja keskustelimme miten jatketaan. Eli ottaisiko hän vielä yhdestä otteesta kiinni, vai laittaisiko hän jalan toiselle otteelle tms. Mutta tilanne oli aina molemminpuolisesti rauhallinen. Jos häntä jännitti "korkeus" niin poski poskea vasten menimme kiinni häneen, ja kun hän oli sinut korkeuden kanssa niin sitten syliin ja alas. Kaikki oli tyytyväisiä :) ...myös Ade joka tyytyväisenä katseli miten isoveli leikki Spidermania.

Jatkossa kun menemme kiipeilemään niin samalla kaavalla jatkamme. Eli Alen mukaan. Vaikka kokemus pitää olla hauska ja mukava, niin se ei saa olla pelkää leikkimistä. Jos mennään kiipeilemään niin silloin pitää myös vähän kiipeillä. Näin tila, otteet ja korkeus tulee tutuksi - ja kohta hän peittoaa jo mommonkin! ;)

-Matilda