Rv 32

Tällä hetkellä en oikeastaan voi kertoa mitään uutta. Mennään aika samoilla raiteilla kuin pari viikkoa sitten. Neitokainen tietenkin vahvistuu ja se näkyy ja tuntuu.

Sellaista voisin ehkä täällä pohdiskella että olisikohan vauva kääntynyt pää alaspäin tässä parin viikon aikana. Aikaisemmin tuli päivittäin sellaisia tuntemuksia että nyt sieltä varmasti vauvan jalka näkyy haarovälistäni... hän teki sellaisia yllättäviä karatepotkuja alaspäin jotka sai tämän mamman hytkähtämään oikein kunnolla. Tällaisia yllätysiskuja ei ole nyt kuulunut vähän aikaan ja liikkeet ovat enemmän vatsan sivulle tai ylöspäin. Tämä siis viittaa siihen että tällainen kääntymisprosessi on mahdollisesti tapahtunut.

Paino ja vatsanympärys on tosiaan isompi tällä hetkellä kuin esikoisen kanssa synnytykseen mennessämme.

Minun olostani ei ole tällä hetkellä mitään lisättävää. Mutta haluaisin vielä näin on the record niin ilmaista miten ihana tuo meidän pikkumies on. Hänestä tulee varmasti upea isoveli!
Kun olen nukuttamassa häntä illalla hän haluaa aina antaa pusun vatsalle ja sanoo että siellä pikkusisko on. Päivän mittaan pikkusiskolle annetaan myös haleja ja tarjoillaan kahvia tai hämähäkki/etanakeittoa.

Yöllä jos pikkumies herää niin hän käppäilee meidän huoneeseen ja kömpii sitten meidän väliin nukkumaan. Kerran heräsin siihen että hän yöllä pajaili vatsaani ja antoi sitten pusun ja jatkoi uniaan. Myönnän että silloin kyllä pari onnenpisaraa valui poskia pitkin <3

Kesälomaa on vielä reilu viikko jäljellä, joten yritetään nauttia näistä päivistä!

Kysymys: Onko muittenkin miehet yhtä huonoja valokuvaajia kuin tämä minun kultani?

Hän ottaa tasan sen yhden kuvan, mahdollisesti toisen jos annan käskevän katseen, mutta sitten se onkin siinä. Minä katson kuvat ja huokaisen että voiko se olla niin vaikeeta :D Katsokaa nyt yllä olevia kuvia... se vaatisi vain pienen napsautuksen näytölle että se hieman tarkentaisi kuvaa, ja naama näkyisi kunnolla. Kuvan rajauksetkaan eivät ole mitään erikoisen hyviä. Puhumattaakaan kuvausmallin poseerauksista... se on vaikeeta onnistua kertaheitolla ja tuoda ne "hyvät" puolet esiin (haha joo tiedän, mitkä hyvät puolet). Mutta kuitenkin. Marko, oikeastaan kumpikaan meistä, ei ole ikinä ollut sellainen joka ottaa kuvia kaikesta. Minä olen hieman enemmän nyt blogin myötä yrittänyt ikuistaa hetkiä kuvien kautta (ja nekin puhelimella otettuja kaikki). Näitä kuvia ottaessa Marko kysyi minulta "Siis mitä me oikeen tehdään kaikilla näillä kuvilla?". En nyt ruvennut sen enempää puolustelemaan, sanoinpa vaan että ole ny hiljaa ja ota se kuva :D 


-Matilda

Hakusana: raskaus, Matildan raskaus, rv, rv 32, isoveli