Ensinnäkin oloni oli kuin kävelevä raato, syystä sun toisesta. Tämä siis tarkoitti sitä, että porhalsin menemään puolivaloilla suurimman osan ajasta. Aivokapasiteettini ei työpäivän jälkeen enään riittänyt tekstin tuottoon tänne... puhumattakaan laadukkaasta tekstistä. Joten tietoisesti sitten priorisoin sängynpohjan tietokoneen sijaan.
Viikkoni ei tosin ollut pelkkää tylsyyttä, sainhan sentään tutustua pariin naapuriin. Tosin hieman ikävissä merkeissä. Autoni nimittäin päätti ohjata itsensä ojaan. Kun tunsin että nyt auto sai oman tahdon, niin yritin kyllä pyytää nätisti jospa se nyt kuitenkin päättäisi pitää meidät tiellä. Eipä pitänyt ja me kellahdimme sitten tervehtimään ojanpohjaa.
Onnekksi olin niin mummokuski että ajonopeus oli se mikä se oli. Eli se ei varsinaisesti edes ollut ulosajo, vaan enemmänkin uloskaatuminen. Uloskellahdus tai ehkä ulostömpsäys. You get the point.
Meille ei siis sattunut mitään ja autokin selvisi tilanteesta naarmuitta. Kiva sekin kun juuri kaksi päivää aikaisemmin kävimme ostamassa tämän. Olisiko ehkä hieman harmittanut jos 48 tunnin sisään olisi joutunut tekemään isoja huoltoja.
Naapuri ajeli siitä melkeinpä heti sattuneen jälkeen ohi, hän antoi toisen naapurin numeron joka voisi tulla traktorilla hinaamaan meidät pois sieltä. Eipä mennyt kauan niin apu oli jo tullut ja saimme sitten auton takaisin tielle. Onnellinen loppu tarinalle siis.
Vaikka tilanne olikin suht harmiton niin myönettäköön että sydän kyllä hakkasi aikalailla kun auto oli saanut matkansa päätökseen. Siihen päälle niin sydän pysähtyi hetkeksi kun kuulin takapenkiltä sanat "pipi". Onneksi pikkumies toisti lauseensa ja hieman selvensi sitä. "Bilen pipi". Hän siis ilmoitti vain minulle että auto oli nyt saanut pipin. Voi pientä <3
Joten mitä opimme tästä. Mutkikas tie joka on aivan peilijäässä, sekä etuvetoinen auto joka on vielä uusi tuttavuus kuskille, ei välttämättä ole hyvä yhdistelmä. Ei vaikka ajaisi 20km/h. Tämä on nyt koettu ja mielellään saa jäädä ainutkertaiseksi kokemukseksi.
Viikko kuitenkin loppui mainiosti. Siskoni ja äitini antoi minulle synttärilahjaksi "yhteisaikaa" Markon kanssa. Kuinka mahtava lahja! Poika sai ihanan viikonlopun tädin kanssa ja me saimme sitä hyvin kaivattua parisuhdeaikaa. Tästä ajattelin ihan kirjoittaa oman pienen postauksen tässä parin päivän sisällä :) .. eli jätän kaikki söpöstely kuvat sitten siihen kirjoitukseen.
-Matilda
Meille ei siis sattunut mitään ja autokin selvisi tilanteesta naarmuitta. Kiva sekin kun juuri kaksi päivää aikaisemmin kävimme ostamassa tämän. Olisiko ehkä hieman harmittanut jos 48 tunnin sisään olisi joutunut tekemään isoja huoltoja.
Naapuri ajeli siitä melkeinpä heti sattuneen jälkeen ohi, hän antoi toisen naapurin numeron joka voisi tulla traktorilla hinaamaan meidät pois sieltä. Eipä mennyt kauan niin apu oli jo tullut ja saimme sitten auton takaisin tielle. Onnellinen loppu tarinalle siis.
Vaikka tilanne olikin suht harmiton niin myönettäköön että sydän kyllä hakkasi aikalailla kun auto oli saanut matkansa päätökseen. Siihen päälle niin sydän pysähtyi hetkeksi kun kuulin takapenkiltä sanat "pipi". Onneksi pikkumies toisti lauseensa ja hieman selvensi sitä. "Bilen pipi". Hän siis ilmoitti vain minulle että auto oli nyt saanut pipin. Voi pientä <3
Joten mitä opimme tästä. Mutkikas tie joka on aivan peilijäässä, sekä etuvetoinen auto joka on vielä uusi tuttavuus kuskille, ei välttämättä ole hyvä yhdistelmä. Ei vaikka ajaisi 20km/h. Tämä on nyt koettu ja mielellään saa jäädä ainutkertaiseksi kokemukseksi.
Viikko kuitenkin loppui mainiosti. Siskoni ja äitini antoi minulle synttärilahjaksi "yhteisaikaa" Markon kanssa. Kuinka mahtava lahja! Poika sai ihanan viikonlopun tädin kanssa ja me saimme sitä hyvin kaivattua parisuhdeaikaa. Tästä ajattelin ihan kirjoittaa oman pienen postauksen tässä parin päivän sisällä :) .. eli jätän kaikki söpöstely kuvat sitten siihen kirjoitukseen.
-Matilda
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sana vapaa, anna mennä vaan! / Ordet är fritt, låt fara bara!