10 marraskuuta 2017

Ensiasunnon osto

Osasin ehkä hieman odottaa blogihiljaisuutta jo raskausaikana, joten valmistelin muutaman kirjoituksen meidän edellisestä projektista. Edellinen projektihan oli meidän ensiasunnon osto sekä tämän remontointi.

Ensiksi tulee hieman pohjustusta siitä, miten ajattelimme ennen asunnon ostoa. Mitä me otimme huomioon jne. Sitten tulee muutama kirjoitus myöhemmin missä näytän ennen ja jälkeen kuvia meidän remppaprojektista :) sellaista lyhyttä ja helppoa luettavaa.

-.-.-.-.-.-.-

Olimme seurustelleet noin viisi vuotta, ja asuneet viidessä eri paikassa, kun päätimme että nyt on oikea hetki ostaa oma asunto. 

Aloitimme etsinnät ja kävimme varmaan katsomassa 20 eri asuntoa. Helsingin ja Vantaan puolelta, kokoluokka 58-97m2.

Halusimme että asunto on hyvällä paikalla ja tarpeeksi iso. Meidän mielestä siinä elämäntilanteessa hyvä paikka oli sellainen josta kulkuyhteydet olivat hyvät joka suuntaan, niin julkisilla kuin autolla. Ruokakauppa olisi hyvä olla suht lähellä ja metsä oli tietenkin iso, iso plussa. Lähikoirapuistot oli myös yksi asia mistä otimme selvää jokaisen asunnon kohdalla. 

Sekä Helsingin että Vantaan sisällä on isoja alue-eroja. Saman kokoinen ja kuntoinen asunto voi liikkua aivan eri hinnoissa. Joillakin alueilla voi olla huono maine ja huhutaan levottomuuksista. Me itseasiassa hankimme asunnon tällaiselta alueelta. Ennen ostopäätöstä tutustuimme kuitenkin alueeseen ja tämä paikka täytti kaikki meidän toiveet. Kävimme koiralenkeillä lähimaastossa ja juttelimme toisten koiraomistajien kanssa. Minä esitin jokaiselle kysymyksen "Mitäs mieltä olet tästä alueesta?" haha. Haastatteluksihan se vähän meni. Mutta oli kyllä antoisia keskusteluja!

Selvisi että paikan maine juontaa takaisin 70-luvulle kun alueelle asutettiin paljon eri kulttuureja ja vähemmistöryhmiä. Siitä oli kuulemma syntynyt kireyttä koko alueelle.
Tätä järjestelyä ruvettiin purkamaan 90-luvulla. Henkilö joka oli asunut koko ikänsä täällä kertoi että paikka on rauhoittunut ja on kaikkea muuta kuin huonomaineista aluetta. Ota ja tiedä, mutta me kyllä viihdyimme hyvin sen ajan kun siellä asustimme.

Entä asunto... Meidän kriteerien takia, ja itseasiassa muutenkin kyllä, etsimme "huonokuntoista" tai "tyydyttävää" asuntoa. Jo tässä vaiheessa, kun vasta katselimme asuntoja, niin tiesimme että emme tule olemaan kahta vuotta pidempään siinä.

Ostamme huonokuntoisen asunnon, remppaamme sen, odotamme kaksi vuotta jotta ei tarvitse maksaa voittoveroa, myymme sen ja saamme lisää pesämunaa seuraavaan projektiin.

Hehe, juuri näinhän se menikin ...välillä muistutan kyllä enemmän robottia kuin ihmistä ;D mutta tavoitteellisuudessa ei ole mitään pahaa. Ja tykkäämme molemmat Markon kanssa suunnitella meidän peliliikkeitä tulevaisuutta varten.




-Matilda

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sana vapaa, anna mennä vaan! / Ordet är fritt, låt fara bara!