Yksikseen en todellakaan päästäisi lastani koirapuistoon. En välttämättä ulkoiluttamaankaan. Riippuu tietenkin lapsesta ja koirasta. On kuitenkin kyse lapsen sekä koiran turvallisuudesta, mahdollisesti myös muiden. En nyt lähde laittamaan mitään ikäleimaa milloin on ok ja milloin ei antaa koira lapsen vastuulle.
Miksi en päästäisi lastani yksin koirapuistoon?
Se ei ole turvallista. Koirapuistossa voi olla arvaamattomia koiria. Koira voi myös helpommin nähdä lapsen alistettavana vaikka muuten olisi luotettava. Ja vaikka puistossa olisi pelkästään "kilttejä" koiria hekin voivat innostua ja hypätä lasta kohti. Tai ihan vaan leikintouhussa juosta päin lasta. Minuakin päin koirat ovat törmäilleet kun ovat hääränneet toistensa kanssa - ja olen lentänyt naamalleni. Markolla meni polvilumpio sijoiltaan. Joten sitä tapahtuu aikuisillekkin - mitä tuollaisessa tilanteessa tapahtuisi lapselle?
Lapsella on useasti vaikeampi hallita koiraa. Korjaan, lapsilla on haastavampaa käyttää elekieltä oikealla tavalla ja toisinpäin, ymmärtämään koiran eleitä. Joten lapsi voi antaa ristiriitaisia komentoja omalle koiralle ymmärtämättä sitä itse. Jos omistaja ei hallitse koiraa niin kuka?
Lapsi on lapsi ja innostuu helposti itsekkin, ei lapselta voi vaatia täyttä tunteiden hallintaa ja ympäristön kontrollia. Lapsi voi lähteä juoksemaan koirapuistossa ja sehän loppuu tasan siihen että koirat ovat perässä. Kepin kanssa leikkiminen/heiluminen antaa saman lopputuloksen kuin edelliseen. Puissa kiipeäminen, kiljuminen, liian nopeat liikkeet ovat myös lapselle ominaisia ja huonosti sopeutuvia asioita koirapuistoon.
Jos lapsi on aikuisen kanssa koirapuistossa, mitä eroa?
Jos lapsi on minun mukana niin hyvin paljonkin. Jonkun kanssa ei välttmättä eroa mitenkään. Se riippuu aikuisesta.
Minä tunnen omat koirani, ja he tuntevat meidät. Jos koirapuistossa ei ole ketään niin silloin tiedän että se on hyvin turvallinen paikka olla pikkumiehen kanssa.
Jos puistossa on muita koiria niin ennenkuin edes mietin sisälle menemistä huikkaan omistajan/omistajat portille. Tiedustelen minkälaisia koiria siellä on, ja vähän 'tunnustelen' omistajiakin minkälaisia he ovat - te jotka omistatte koiria ja käytte koirapuistossa ymmärrätte varmasti tuon äskeisen kommentin. Muille voin vain sanoa että omistajia on joka lähtöön, ja omistajasta voi paljonkin arvella onko mahdollisesti tasapainoinen vai arvaamaton koira...
Mikäli minä tai muut omistajat ei näe esteitä sille että tulee lapsen kanssa, astumme sisään.
Minä pidän pojan aina sylissä, ja jos koirat haluvat tulla moikkaamaan menen valmiiksi kyykkyyn. Näin vältän innostuneita koiria hyppimään päälleni ja kynnet ei vahingoita lasta. Piikumies istuu reidelläni ja minä pidän kättäni hänen ympärillä suojana. Toisella kädellä yritän kontrolloida miten koirat tulevat haistelemaan. Rauhallisilla vahvoilla liikkeillä.
> jos koira on liian innokas voi yrittää kääntää hieman kylkeä tätä kohti ja estellä rintakehän kohdalta tämän hyppimistä (yläkautta tuleva käsi voi tuntua uhkaavalta ja epämukavalta, varsinkin kun ennestään tuntematon ihminen tekee kyseisen liikkeen).
Jos koira reagoi tähän halutulla tavalla voi pyytää häntä istumaan jonka jälkeen koira saa halutun huomionsa - silittelyä ja läheisyyttä :)
Vanhempi lapsi voi itse kävellä koirapuistoon, mutta aikuisena kannattaa mennä kyykkyyn lapsen viereen/"ympärille" jotta lapsella olisi turvallisempi olo ja aikuisena pystyt hallitsemaan tilannetta paremmin.
Jos ottaa lapsen mukaan koirapuistoon pitää lapselle kertoa millä tavalla koirapuistossa ollaan. Painottaa sitä että nyt on kyseessä koirapuisto, ei leikkipuisto!
- Koirapuistossa pitää aina liikkua rauhallisesti - ei saa juosta
Se ei ole turvallista. Koirapuistossa voi olla arvaamattomia koiria. Koira voi myös helpommin nähdä lapsen alistettavana vaikka muuten olisi luotettava. Ja vaikka puistossa olisi pelkästään "kilttejä" koiria hekin voivat innostua ja hypätä lasta kohti. Tai ihan vaan leikintouhussa juosta päin lasta. Minuakin päin koirat ovat törmäilleet kun ovat hääränneet toistensa kanssa - ja olen lentänyt naamalleni. Markolla meni polvilumpio sijoiltaan. Joten sitä tapahtuu aikuisillekkin - mitä tuollaisessa tilanteessa tapahtuisi lapselle?
Lapsella on useasti vaikeampi hallita koiraa. Korjaan, lapsilla on haastavampaa käyttää elekieltä oikealla tavalla ja toisinpäin, ymmärtämään koiran eleitä. Joten lapsi voi antaa ristiriitaisia komentoja omalle koiralle ymmärtämättä sitä itse. Jos omistaja ei hallitse koiraa niin kuka?
Lapsi on lapsi ja innostuu helposti itsekkin, ei lapselta voi vaatia täyttä tunteiden hallintaa ja ympäristön kontrollia. Lapsi voi lähteä juoksemaan koirapuistossa ja sehän loppuu tasan siihen että koirat ovat perässä. Kepin kanssa leikkiminen/heiluminen antaa saman lopputuloksen kuin edelliseen. Puissa kiipeäminen, kiljuminen, liian nopeat liikkeet ovat myös lapselle ominaisia ja huonosti sopeutuvia asioita koirapuistoon.
Jos lapsi on minun mukana niin hyvin paljonkin. Jonkun kanssa ei välttmättä eroa mitenkään. Se riippuu aikuisesta.
Minä tunnen omat koirani, ja he tuntevat meidät. Jos koirapuistossa ei ole ketään niin silloin tiedän että se on hyvin turvallinen paikka olla pikkumiehen kanssa.
Jos puistossa on muita koiria niin ennenkuin edes mietin sisälle menemistä huikkaan omistajan/omistajat portille. Tiedustelen minkälaisia koiria siellä on, ja vähän 'tunnustelen' omistajiakin minkälaisia he ovat - te jotka omistatte koiria ja käytte koirapuistossa ymmärrätte varmasti tuon äskeisen kommentin. Muille voin vain sanoa että omistajia on joka lähtöön, ja omistajasta voi paljonkin arvella onko mahdollisesti tasapainoinen vai arvaamaton koira...
Mikäli minä tai muut omistajat ei näe esteitä sille että tulee lapsen kanssa, astumme sisään.
Minä pidän pojan aina sylissä, ja jos koirat haluvat tulla moikkaamaan menen valmiiksi kyykkyyn. Näin vältän innostuneita koiria hyppimään päälleni ja kynnet ei vahingoita lasta. Piikumies istuu reidelläni ja minä pidän kättäni hänen ympärillä suojana. Toisella kädellä yritän kontrolloida miten koirat tulevat haistelemaan. Rauhallisilla vahvoilla liikkeillä.
> jos koira on liian innokas voi yrittää kääntää hieman kylkeä tätä kohti ja estellä rintakehän kohdalta tämän hyppimistä (yläkautta tuleva käsi voi tuntua uhkaavalta ja epämukavalta, varsinkin kun ennestään tuntematon ihminen tekee kyseisen liikkeen).
Jos koira reagoi tähän halutulla tavalla voi pyytää häntä istumaan jonka jälkeen koira saa halutun huomionsa - silittelyä ja läheisyyttä :)
Vanhempi lapsi voi itse kävellä koirapuistoon, mutta aikuisena kannattaa mennä kyykkyyn lapsen viereen/"ympärille" jotta lapsella olisi turvallisempi olo ja aikuisena pystyt hallitsemaan tilannetta paremmin.
- Koirapuistossa pitää aina liikkua rauhallisesti - ei saa juosta
- Koirapuistossa puhutaan normaalilla äänensävyllä - ei saa huutaa tai kiljua
- Koirapuistossa ollaan koirien tasolla - ei kiivetä puissa
- Koirapuistossa kuunnellaan muita omistajia - ei heitetä palloa/keppiä ilman lupaa
- Koirapuistossa ollaan koirien tasolla - ei kiivetä puissa
- Koirapuistossa kuunnellaan muita omistajia - ei heitetä palloa/keppiä ilman lupaa
- Koirapuistossa annetaan koirien lähestyä ja haistella - ei yritetä väkisin kaveerata
- Koiria ei saa ikinä säikytellä tai lähestyä takaapäin / suoraan yläpuolelta rapsuttelemaan
- Jos tuntuu epämukavalta niin silloin pitää mennä pois siitä tilanteesta / koirapuiston ulkopuolelle odottelemaan - ei saa purkaa omaa ahdistusta koiriin, ja jos lapsella on 'haavoittuvainen' olo niin koirat voivat tämän aistia ja nähdä kehonkielestä - voi puolestaan luoda ei haluttuja tilanteita
Tärkeintä on, että aikuinen omalla käyttätymisellään näyttä esimerkkiä lapselle!
Lapsen kanssa kannattaa jutella kotona ja muutaman kerran käydä läpi nämä asiat ennenkuin lapsi tulee mukaan puistoon. Muutenkin kaikki ohjeistuket kannattaa luonnollisesti tehdä mahdollisimman rauhallisesti ja selkeästi.
Liian usein näkee lapsia, jopa alle kouluikäisiä, yksikseen puistossa koiransa kanssa. Heillä voi olla ystävä mukana ja tehdä juuri noita asioita mitä luettelin että ei välttämättä kannata tehdä. Itse jätän puistoilut suosiolla väliin jos näen tällaisen tapauksen.
Sitäkin näkee harmillisen useasti että lapsi on aikuisen mukana puistossa ja juoksentelee kepin kanssa ympäriinsä ja ihmettelee miksi koirat ei jätä rauhaan. Vanhempi istuu puhelin kourassa.
Tietenkin on niitä vastuullisia vanhempia ja koiraomistajia jotka pystyvät hallitsemaan omia koiriaan ja lasta samaan aikaan. Näitä perheitä olisi vain kiva nähdä useammin :) jos lapsi osaa käyttäytyä turvallisella tavalla koirapuistossa niin tottakai se on hieno asia mennä koko perheen voimin puistoilemaan. Tekee hyvää lapselle ja koirille. Tärkeintä on tosiaan että tilanne on turvallinen kaikille osapuolille!
-Matilda
Huvusaken är att situationen är trygg för alla!
- Koiria ei saa ikinä säikytellä tai lähestyä takaapäin / suoraan yläpuolelta rapsuttelemaan
- Jos tuntuu epämukavalta niin silloin pitää mennä pois siitä tilanteesta / koirapuiston ulkopuolelle odottelemaan - ei saa purkaa omaa ahdistusta koiriin, ja jos lapsella on 'haavoittuvainen' olo niin koirat voivat tämän aistia ja nähdä kehonkielestä - voi puolestaan luoda ei haluttuja tilanteita
Tärkeintä on, että aikuinen omalla käyttätymisellään näyttä esimerkkiä lapselle!
Lapsen kanssa kannattaa jutella kotona ja muutaman kerran käydä läpi nämä asiat ennenkuin lapsi tulee mukaan puistoon. Muutenkin kaikki ohjeistuket kannattaa luonnollisesti tehdä mahdollisimman rauhallisesti ja selkeästi.
Liian usein näkee lapsia, jopa alle kouluikäisiä, yksikseen puistossa koiransa kanssa. Heillä voi olla ystävä mukana ja tehdä juuri noita asioita mitä luettelin että ei välttämättä kannata tehdä. Itse jätän puistoilut suosiolla väliin jos näen tällaisen tapauksen.
Sitäkin näkee harmillisen useasti että lapsi on aikuisen mukana puistossa ja juoksentelee kepin kanssa ympäriinsä ja ihmettelee miksi koirat ei jätä rauhaan. Vanhempi istuu puhelin kourassa.
Tietenkin on niitä vastuullisia vanhempia ja koiraomistajia jotka pystyvät hallitsemaan omia koiriaan ja lasta samaan aikaan. Näitä perheitä olisi vain kiva nähdä useammin :) jos lapsi osaa käyttäytyä turvallisella tavalla koirapuistossa niin tottakai se on hieno asia mennä koko perheen voimin puistoilemaan. Tekee hyvää lapselle ja koirille. Tärkeintä on tosiaan että tilanne on turvallinen kaikille osapuolille!
-Matilda
Betydligt kortare text på svenska, men här nedan är listat saker man bör diskutera med ett barn innan man tar med hen till en hundpark. Lite ytskrapning på dethär ämnet :)
Om du tar ett barn med till hundparken lönar det sej att göra klart för barnet att det är en hundpark, inte en lekpark. Gå tilsammans igenom hur man uppför sej i en hundpark.
- Man rör sej lugnt och sansat, inget springande överhuvudtaget
- Man använder en normal ljudnivå, får inte skrika
- Man rör sej på hundarnas nivå, får inte klättra i träd eller dyl
- Man lyssnar alltid på hundarnas ägare, frågar innan man kastar käpp osv.
- Man lever enligt hundarnas vilkor, får inte tränga sej på hundar utan låter dem närma sej och lukta i lugn och ro innan man möjligtvis får paija
- Man får aldrig skrämma en hund eller smyga sej på bakifrån / komma uppifrån och börja paija
- Om en situation känns obekväm skall man röra sej bort därifrån / gå utanför hunparken och vänta, man får inte ta ut sin ångest på hundarna
Viktigaste är att vuxna visar med eget beteende hur man skall vara i en hundpark!
När du närmar dej en hundpark och har ett barn med, kolla om det finns andra där. Om det finns någon annan där försök få kontakt med dem så de kommer till porten. Diskutera sedan med dem, och kolla är det en sådana hundar/ägare där att du vågar gå in med ett barn.
Om barnet är väldigt litet lönar det sej att ha barnet i famnen då man går in i hundparken. Ifall hundarna vill hälsa på lillmänniskan kan man gå ner på huk med barnet i knät. Då hoppar inte hundarna på dej och klorna kan inte skrapa till barnet.
Då du är på huk håll ena handen runt barnet, handen skyddar barnet samt ger en trygg känsla. Andra handen har du fri, med den kan du lugnt styra hundarnas beteende. Om en hund är väldigt ivrig så kan du försöka vända din sida mot hunden och/eller lugnt men bestämt sätta handen ut så den stöder mot hundens bröstkorg. Om du får önskvärt beteende med det kan du be hunden sitta så ni kan paija hunden tillsammans - får belöning av bra beteende.
Här är det förståss alltid viktigt att ha diskutera med ägaren och kunna läsa situationen. Varje hund är individ och då det inte är din hund kan du aldrig vara helt säker hur den kommer reagera.
Då du är på huk håll ena handen runt barnet, handen skyddar barnet samt ger en trygg känsla. Andra handen har du fri, med den kan du lugnt styra hundarnas beteende. Om en hund är väldigt ivrig så kan du försöka vända din sida mot hunden och/eller lugnt men bestämt sätta handen ut så den stöder mot hundens bröstkorg. Om du får önskvärt beteende med det kan du be hunden sitta så ni kan paija hunden tillsammans - får belöning av bra beteende.
Här är det förståss alltid viktigt att ha diskutera med ägaren och kunna läsa situationen. Varje hund är individ och då det inte är din hund kan du aldrig vara helt säker hur den kommer reagera.
Huvusaken är att situationen är trygg för alla!
-Matilda-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sana vapaa, anna mennä vaan! / Ordet är fritt, låt fara bara!